Tiedostamattoman näköhavainnon ennustaminen ennen ärsykkeen esittämistä mitatulla aivosähkökäyrällä

Abstract

Tiedostamaton näköinformaation prosessointi on joissain tilanteissa mahdollista. Henkilö ei siis tällaisessa tilanteessa koe näkevänsä mitään, mutta esitetty visuaalinen ärsyke ohjaa silti käyttäytymistä jollain tavalla. Miten suuri osuus tästä prosessointikyvystä riippuu siitä sähkömagneettisesta tilasta missä aivot ovat ennen ärsykkeen esittämistä? Tässä tutkielmassa selvitin missä määrin tiedostamatonta prosessointia voidaan ennustaa ennen ärsykkeen esittämistä mitatusta EEG-datasta. Primaarin näköaivokuoren merkitystä tiedostamattomalle prosessoinnille on tutkittu laajalti, mutta yhtenäistä näkemystä sen roolista ei toistaiseksi ole. Stimuluksen aiheuttamaan aktivaatioon vaikuttaa kuitenkin aina aivojen senhetkinen sähköinen tila, joten tiedostamattomalle prosessoinnillekin voi olla välttämätöntä, että aivot ovat tietyllä tapaa vastaanottavassa tilassa. Analysoin EEG-dataa kahdella koneoppimisalgoritmilla K:n lähimmän naapurin menetelmällä, sekä neuroverkolla. Rakentamani mallit eivät kyenneet sattumaa paremmin ennustamaan prosessoiko koehenkilö hänelle esitetyn ärsykkeen tiedostamattomasti, kun mallin syötteenä on ainoastaan ennen ärsykkeen esittämistä mitattu EEG-signaalin voima takaraivolohkon (näköaivokuoren) alueella.