Kuinka lukiolainen kirjoittaa elokuvasta? : Lukiolaisten kirjoittamien elokuva-analyysien tekstilajipiirteitä

dc.contributor.authorMäkelä, Eve
dc.contributor.departmentfi=Kieli- ja käännöstieteiden laitos|en=School of Languages and Translation Studies|-
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|-
dc.contributor.studysubjectfi=Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus/suomalais-ugrilainen kielentutkimus|en=Finnish and Finno-Ugric Languages/Finno-Ugric Languages|
dc.date.accessioned2018-10-23T12:37:41Z
dc.date.available2018-10-23T12:37:41Z
dc.date.issued2018-10-23
dc.description.abstractPro gradu -tutkielmassani selvitän, miten lukiolaiset kirjoittavat elokuvasta. Aineistona minulla on lukion toisen vuoden opiskelijoiden kirjoittamia elokuva-analyyseja. Teoreettiset lähtökohtani ovat systeemis-funktionaalisessa kielitieteessä ja tarkemmin genretutkimuksessa. Tutkin elokuva-analyysien tekstilajipiirteitä sanaston ja jaksorakenteen näkökulmista. Selvitän, minkälaista sanastoa elokuva-analyyseissa käytetään ja minkälaisista muodollisista ja funktionaalisista jaksoista elokuva-analyysit koostuvat. Tutkimukseni perusteella elokuva-analyyseissa käytetään runsaasti elokuvan henkilöhahmojen nimiä ja elokuvan ilmaisuun liittyvää sanastoa. Myös elokuvan muotoa sanallistetaan monin keinoin. Sanojen käyttö on vapaamuotoista ja yleiskielistä, ei niinkään termimäisen tarkkaa. Elokuva-analyysit ovat jaksorakenteiltaan vaihtelevia. Usein esiintyviä funktionaalisia jaksoja ovat kuvan ja äänen analysointi, henkilöhahmoista kertominen, juonen referointi, mielipiteen ilmaiseminen ja teeman tulkinta. Näistä kuvan analysointi on ainoa jakso, joka esiintyy jokaisessa tutkimassani tekstissä. Kaikki aineistoni analyysit on kirjoitettu hyvin samankaltaisista lähtökohdista, joten niiden keskinäinen rakenteellinen vaihtelevuus viittaa siihen, ettei elokuva-analyysi ole kovinkaan normittunut tekstilaji. Sen tekstilajikonventiot eivät ole lukiolaisille erityisen tuttuja. Opetussuunnitelmien ja ylioppilaskokeiden uudistuksen myötä elokuvan ja audiovisuaalisen viestinnän asema osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta vahvistuu. Opetuksen kehittäminen kaipaa nyt suuntaviivoja. Tutkimukseni perusteella opiskelijoille tulisi opettaa audiovisuaalisen kerronnan käsitteitä, sillä ilman oikeanlaisia käsitteitä on hankalaa tehdä yksityiskohtaista ja vakuuttavaa analyysia. Opetuksessa tulisi myös kiinnittää huomiota elokuva-analyysin jaksorakenteeseen, jotta opiskelijat tietäisivät, minkälaisista jaksoista elokuva-analyysin olisi hyvä koostua. Koulussa on tärkeää kirjoittaa ja lukea elokuva-analyyseja, koska elokuvan ilmaisu- ja kerrontakeinojen tietoinen tarkastelu kehittää ymmärrystä elokuvien keinoista välittää merkityksiä.-
dc.format.contentfulltext-
dc.identifier.olddbid162951
dc.identifier.oldhandle10024/146147
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16655
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018102338632-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146147
dc.titleKuinka lukiolainen kirjoittaa elokuvasta? : Lukiolaisten kirjoittamien elokuva-analyysien tekstilajipiirteitä-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
MäkeläEve.pdf
Size:
1.31 MB
Format:
Adobe Portable Document Format