"History is watching us" : The use of history in Ursula von der Leyen's speeches 2019-2024
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
In this thesis, I analyze how the President of the European Commission, Ursula von der Leyen, used history in her official speeches during her first term in office 2019-2024. Von der Leyen delivered 434 speeches from November, 2019 to June, 2024. My research aim is to identify the historical references and arguments used in the speeches, place them in historical context and critically assess the purpose and objective of the arguments.
As the categorization for the analysis of historical arguments, I use the four dimensions presented by Pertti Grönholm and Heino Nyyssönen in their article “Historian käyttö ennen ja nyt – faktana ja fiktiona”. These categories are the existential, moral, political and ideological uses of history. The existential and political categories have the most substance to them from von der Leyen’s speeches. The existential use of history focuses on the questions of European identity and integration while the political use of history legitimizes the exercise of power.
Von der Leyen uses history in her speeches mainly to strengthen the legitimacy of the EU and to justify the need for the policy decisions made by her Commission and, on the other hand, to strengthen the unity and cohesion of Europe and to demand solidarity from the Member States. The references to history in von der Leyen’s speeches focus most prominently to the main events of the 20th century: the World War II, the Holocaust and the early stages of European integration. Most events prior to World War I are not mentioned, and the akward topics of colonialism and imperialism are conspicuous in their absence. Additionally, topics important from a German perspective are highlighted at the expense of other European historical experiences, most clearly in the emphasis on the unique nature of the Holocaust.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin historian käyttöä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puheissa hänen ensimmäisellä puheenjohtajakaudellaan vuosina 2019-2024. Marraskuun 2019 ja kesäkuun 2024 välisenä aikana von der Leyen piti 434 virallista puhetta. Tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa puheissa käytetyt historialliset viittaukset ja argumentit, sijoittaa ne historialliseen kontekstiinsa sekä arvioida kriittisesti niiden tarkoitusta ja tavoitetta.
Analyysin luokitteluna hyödynnän Pertti Grönholmin ja Heino Nyyssösen artikkelissa ”Historian käyttö ennen ja nyt – faktana ja fiktiona” esiteltyjä neljää historian käytön ulottuvuutta. Nämä ulottuvuudet tai kategoriat ovat historian eksistentiaalinen, moraalinen, poliittinen ja ideologinen käyttö. Ursula von der Leyenin puheissa yleisimmät historian käytön tavat sijoittuvat eksistentiaaliseen tai poliittiseen ulottuvuuteen. Eksistentiaalinen historian käyttö keskittyy Euroopan integraatioon ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin, kun taas poliittinen historian käyttö legitimisoi vallan käyttöä.
Von der Leyen käyttää historiaa puheissa pääasiassa vahvistaakseen EU:n legitimiteettiä ja perustellaakseen komission poliittisten päätösten tarpeellisuutta, sekä toisaalta vahvistaakseen Euroopan yhtenäisyyttä ja vaatiakseen jäsenvaltioilta lisää solidaarisuutta. Historialliset viittaukset puheissa keskittyvät pitkälti 1900-luvun suuriin tapahtumiin: toiseen maailmansotaan, holokaustiin ja Euroopan integraation ensivaiheisiin. Suurin osa ensimmäistä maailmansotaa edeltäneistä tapahtumista ei tule puheissa mainituksi, ja erityisesti Euroopassa edelleen kiusalliset imperialismiin ja kolonialismiin liittyvät kysymykset loistavat poissaolollaan. Lisäksi saksalaisesta näkökulmasta tärkeät aiheet korostuvat muiden eurooppalaisten historiallisten kokemusten kustannuksella, mikä näkyy selkeimmin holokaustin ainutlaatuisuuden korostamisessa.