”Tää on nii paljon enemmän kuin vaa tää kirkko” – Kulttuurinen identiteetti Toronton suomalaisessa evankelisluterilaisessa Agricolan seurakunnassa : Kulttuurinen identiteetti Toronton suomalaisessa evankelisluterilaisessa Agricolan seurakunnassa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma on etnografinen tutkimus Toronton suomalaisen evankelisluterilaisen Agricolan seurakunnan kulttuurisen identiteetin rakentumisesta ja ylläpitämisestä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on ollut selvittää, millaiset suomalaiseksi mielletyt piirteet ja toiminta korostuvat Agricolan seurakunnassa ja mitkä näistä sitouttavat seurakuntaan ja lisäävät kuulumisen kokemusta sekä mitä piirteitä ja toimintoja seurakunnan suomalaisuudesta halutaan tietoisesti säilyttää ja siirtää seuraaville sukupolville. Tutkielman teoreettinen näkökulma rakentuu Benedict Andersonin (2007(1991)) kuviteltujen yhteisöjen ja Abby Dayn (2011) kuvitellun kuulumisen sekä kuulumisen kokemuksen seitsemän ulottuvuuden pohjalle. Tutkimusongelmaa lähestytään etnografisen tutkimuksen keinoin, jossa hyödynnetään Thomas A. Tweedin (2006) matkakertomusmetaforaa.

Aineisto on muodostettu etnografisena kenttätyönä maalis-huhtikuussa 2017 Kanadan Torontossa suomalaisessa evankelisluterilaisessa Agricolan seurakunnassa. Aineisto koostuu kenttäpäiväkirjasta sekä kymmenestä haastattelusta, joihin osallistui yhteensä 12 ihmistä. Kaikki haastateltavat ovat kiinteästi tekemisissä seurakunnan kanssa ja he ovat joko itse Suomesta muuttaneita tai suomalaisten jälkeläisiä. Aineistoon kuuluvat myös kentällä ottamani valokuvat.

Tutkimustuloksena ilmeni, että Toronton suomalainen yhteisö elää murrosaikaa identiteettinsä kanssa. Aineistosta nousi kolme vaihtoehtoa seurakunnan tulevaisuudelle. Se voi toimia rajatusti vain suomalaisena seurakuntana, laajemmin Toronton suomalaisena kulttuurikeskuksena tai kanadalaisena seurakuntana, joka ei pidä yllä aiempaa kulttuurista taustaansa. Tähän kulttuurin säilyttämiskeskusteluun liittyy, mitä toimintoja ja tapoja yhteisö haluaa säilyttää jatkossa. Aineistoni perusteellä keväällä 2017 Agricolan seurakunnassa suomalaisina pidettyjä piirteitä ja asioita olivat muun muassa ruoka, kuten pulla ja karjalanpiirakka sekä taipumus hiljaisuuteen ja rakkaus luontoon. Säilyttämisen arvoisina asioina pidettiin etenkin yhteisöllisyyttä lisääviä tapoja, kuten kirkkokahvit, seurakunnan harrastusryhmät ja musiikkitoiminta. Agricolalaisten suomalaisuuteen ovat vaikuttaneet ajankohta, jolloin Torontoon on Suomesta muutettu ja mielikuvat nykyisestä Suomen suomalaisuudesta. Aineistoni tukee viime vuosien tutkimuksia ulkosuomalaisten suomalaisuuden kokemuksista.