”Kuin Egyptin heinäsirkat” Kerjääminen piirilääkärien silmin vuosina 1865–1869

Abstract

Kandidaatintutkielmani aiheena on tutkia, minkälaisia asenteita ja ennakkoluuloja piirilääkäreillä oli kerjäläisistä, käyttäen neljää eri teemaa: sairauksia, nälänhätää, moraalia ja työllisyyttä. Tutkielma rajoittuu vuosille 1865–1869 eli tarkemmin suurien nälkävuosien ajalle. Tavoitteena on myös selvittää, erottuuko piirilääkärien vuosikertomuksista yhtenäisiä asenteita erilaisia kerjäläisryhmiä kohtaan ja muuttuvatko lääkäreiden asenteet vuosina 1865– 1869.

Alkuperäisaineistona toimii piirilääkäreiden vuosikertomukset, mihin lääkärit kirjasivat tietoja esimerkiksi alueensa terveydentilasta, moraalista, köyhäinhoidosta ja kerjäläisyydestä. Vuosikertomuksia analysoidaan lähiluvun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osa piirilääkäreistä piti kerjäläisiä tautienlevittäjinä ja osa piti tautien leviämisessä suurempana syyllisenä köyhäintaloja. Samoin osa piirilääkäreistä piti kerjäläisiä tietämättöminä ja vanhoihin tapoihin juurtuneina, sillä monet kerjäläiset suosivat perinteisiä hätäruokia, eikä valtion uusia vaihtoehtoja. Osa piirilääkäreistä taas mahdollisesti näkee kerjäläisten pelot hätäruokien terveysvaikutuksista. Piirilääkärit reagoivat vahvemmin kerjäläisyyden kitkemiseen kuin kerjäläisten mahdolliseen rikollisuuteen. Työn kannalta lähes kaikki piirilääkärit pitivät kerjäläisten työntekoa hyvin tärkeänä ja heidän mielestään työstä kieltäytyminen oli hyvin häpeällistä ja laiskaa.

Vuosikertomukset osoittivat myös, että piirilääkärit kirjoittivat oman piirinsä kerjäläisistä myötätuntoisemmin ja oli paljon kriittisempi muiden paikkakuntien kerjäläisistä. Tultaessa suurien nälkävuosien tuhoisimpaan vuoteen 1868, mielipiteet kaikista kerjäläisistä kasvoi huomattavasti ja monissa piireissä harjoitettiin hyväntekeväisyyttä.