Pahan perikuvasta ihmisen parhaaksi ystäväksi : Länsimaisen lohikäärmekuvauksen muutos keskiajalta ja varhaismodernilta aikakaudelta 2010-luvulle

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, miten animaatioelokuvan Näin koulutat lohikäärmeesi (2010) kuvaama lohikäärme eroaa keskiajan ja varhaismodernin aikakauden lohikäärmeestä. Suoritan tutkimukseni havainnoinnin, lähiluvun ja teoriasidonnaisen analyysin keinoin, ja vertailemalla keräämiäni muistiinpanoja tutkimuksiin valitsemieni aikakausien lohikäärmekuvauksista. Tarkastelen lohikäärmeen käytöstä ja ulkonäköä.

Lohikäärmeistä kirjoittamisen perinne on pitkä. Keskiajalla ja varhaismodernilla aikakaudella lohikäärmeitä esiintyi runsaasti etenkin pyhimyskertomuksissa ja romantiikkakirjallisuudessa, joissa sen rooli oli olla paha. Nykyään lohikäärmettä kuvataan pääasiassa populaarikulttuurissa. Analyysiäni ohjaa käsite perinne, joksi määrittelen lohikäärmeen kuvaamisen jatkuvuuden. Tavoitteeni on selvittää, mitkä ominaisuudet ovat vakiintuneet lohikäärmeeseen valitsemiltani vanhemmilta ajanjaksoilta, mitkä ominaisuudet ovat kadonneet kuvauksesta ja mitä uusia ominaisuuksia lohikäärmeeseen on tuotu.

Näin koulutat lohikäärmeesi (2010) on koko perheen animaatioelokuva, joka kertoo ihmisen ja lohikäärmeen välisestä ystävyydestä. Näiden seikkojen vuoksi siinä kuvailtu lohikäärme ei vastaa hagiografioiden ja romantiikkakirjallisuuden pahantahtoista ja pelottavaa lohikäärmettä. Lohikäärmeen ulkonäkö ja luonne ovat muuttuneet pidettävämmiksi ja samais-tuttavammiksi, ja sen rooli tarinassa on vaihtunut vihollisesta liittolaiseksi. Se on kuitenkin säilyttänyt myös joitain tunnusomaiseksi tulleita, perinteisiä piirteitään.