Omaksumisiän ja kielialtistuksen yhteys sanavaraston laajuuteen suomi-ruotsi-kaksikielisillä aikuisilla

Abstract

Kaksikielisyys on moniulotteinen ilmiö, ja kaksikielisten kielellisiin kykyihin vaikuttavat monet yksilö- ja ympäristötekijät. Tämän vuoksi kaksikieliset muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän. Kielen omaksumisen, oppimisen ja ylläpidon näkökulmasta on tärkeää hahmottaa, mitkä erinäiset yksilön kielihistoriaan liittyvät tekijät vaikuttavat kaksikielisten kielellisiin kykyihin. Vaikka yksittäisten tekijöiden vaikutusta kielellisiin kykyihin on tutkittu paljon, tuoreemmat tutkimustulokset korostavat tarvetta tarkastella näiden tekijöiden yhteisiä vaikutuksia kaksikielisten kielellisiin kykyihin. Lisäksi suuri osa tutkimuksista keskittyy ekspressiivisen eli tuottavan sanaston tarkasteluun, eikä aiempien tutkimustulosten pohjalta voida olettaa, että nämä saadut tulokset yleistyisivät myös reseptiiviseen eli ymmärrettyyn sanavarastoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kielen omaksumisikä ja kielialtistuksen määrä vaikuttavat ruotsin kielen sanavaraston laajuuteen suomi-ruotsi-kaksikielisillä aikuisilla, ja onko kielialtistuksen määrän ja sanavaraston laajuuden yhteys riippuvainen omaksumisiästä.

Tämän tutkimuksen tutkittavat olivat suomi-ruotsi-kaksikielisiä aikuisia, jotka olivat omaksuneet sekä suomen että ruotsin kieltä joko samanaikaisesti tai peräkkäin. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkossa taustatietolomakkeen ja ruotsinkielisen Lexize-testin avulla (N = 258). Taustatietolomakkeella kerättiin tietoa tutkittavien kielihistoriaan liittyvistä tekijöistä, kuten ruotsin kielelle altistumisen määrästä elämänkaaren aikana ja ruotsin kielen omaksumisiästä. Lexize-testissä tutkittavien tuli tehdä päätös siitä, onko näytöllä esitetty kohdeärsyke ruotsinkielinen sana vai ruotsin kieltä muistuttava pseudosana. Testistä saadun pistemäärän ajatellaan heijastavan tutkittavan ruotsin kielen sanavaraston laajuutta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin omaksumisiän ja kielialtistuksen määrän yhteyttä tutkittavien Lexize-pistemääriin, sekä omaksumisiän ja kielialtistuksen määrän yhdysvaikutusta Lexize-pistemääriin. Tulosten perusteella sekä varhaisempi omaksumisikä että suurempi kielialtistuksen määrä ennustivat laajempaa sanavaraston kokoa. Yhdysvaikutuksen osalta havaittiin, että suurempi kielialtistuksen määrä hyödytti erityisesti heitä, jotka olivat aloittaneet ruotsin kielen omaksumisen myöhemmällä iällä. Myöhemmin ruotsin kieltä omaksumaan alkaneet saavuttivat siis lähes varhain omaksumaan alkaneiden tutkittavien kaltaisen sanavaraston tason ruotsin kielessä silloin, kun kielialtistuksen määrä oli suhteellisen suurta.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat pääasiassa yhdenmukaisia aiempien kaksikielisten kielellisiä taitoja ja sanavarastoa tarkastelevien tutkimustulosten sekä teoreettisten viitekehysten kanssa. Omaksumisiän ja kielialtistuksen määrän vaikutusta sanavaraston laajuuteen on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa, mutta näitä on tutkittu enemmän erillään kuin yhdessä. Kielialtistuksen määrän ja omaksumisiän vaikutusta tai näiden yhdysvaikutusta sanavaraston laajuuteen ei myöskään ole aiemmin tarkasteltu suomi-ruotsi-kaksikielisillä aikuisilla.