Peritoneaalidialyysiperitoniittien ilmaantuvuus ja vaikutus kuolleisuuteen peritoneaalidialyysipotilailla
| dc.contributor.author | Roimu, Jori | |
| dc.contributor.department | fi=Lääket. tiedekunnan yhteiset|en=Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advanced Studies in Medicine| | |
| dc.date.accessioned | 2022-02-17T22:00:59Z | |
| dc.date.available | 2022-02-17T22:00:59Z | |
| dc.date.issued | 2022-02-14 | |
| dc.description.abstract | Tämä syventävien opintojen opinnäytetyö käsittelee peritoneaali- eli vatsakalvodialyysillä (PD) hoidettujen potilaiden PD-peritoniittien ilmaantuvuutta ja niiden vaikutusta kuolleisuuteen. Työssä on perehdytty PD-hoidon ja PD-peritoniittien perusteisiin, epidemiologiaan, hoitojen toteutukseen sekä komplikaatioihin ja ennustevaikutuksiin. PD on yksi loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan munuaiskorvaushoidon hoitomuoto ja se on ollut kliinisessä käytössä 1960-luvulta alkaen. Siinä potilaan puoliläpäisevää vatsakalvoa hyödynnetään dialyysikalvona. PDhoidon yleisin infektiokomplikaatio on bakteerin aiheuttama PD-peritoniitti, eli vatsakalvon tulehdus. PD-peritoniitit ovat yleisin syy PD-potilaiden sairaalahoitoihin ja merkittävä syy PD-hoidon epäonnistumiselle. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja sen perustana on PDAFtutkimusta (tutkimusnumero T 156/2019) varten kerätty potilasaineisto. PDAF-tutkimus on retrospektiivinen potilasrekisteritutkimus, jonka aineiston muodostavat TYKS:n nefrologian yksikössä vuosina 2009–2019 PD-hoidon aloittaneet potilaat. Tutkimushenkilöt on identifioitu hyödyntäen ICD-10-diagnoosikoodistoa (koodina Z49.2 – Muu dialyysi). Aineisto (potilaiden sairaus-, hoito- ja seurantatiedot) on kerätty sairauskertomuksista manuaalisesti ja koottu yhteiseen anonyymiin tietokantaan. Seuranta-ajalta kerättiin tiedot sairastettujen PD-peritoniittien lukumäärästä, ajankohdasta sekä aiheuttajamikrobeista. Lisäksi kerättiin tietoja muista päätetapahtumista sekä potilaiden kuolleisuudesta seuranta-aikana ja sen ulkopuolella. 210 tutkitusta potilaasta 107 (51 %) sairasti seuranta-aikana ainakin yhden PDperitoniitin. Peritoniittien ilmaantuvuuden kanssa oli yhteydessä yksimuuttujamallissa miessukupuoli, hypertyreoosi, amiodaronilääkitys sekä pienimolekyylisen hepariinin käyttö. Monimuuttuja-analyysissä pienimolekyylaarisen hepariinin käyttö oli suoraan ja hypertyreoosi käänteisesti yhteydessä PD-peritoniitin ilmaantuvuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa PD-peritoniitit olivat yhteydessä sairaalahoitoon joutumisen, mutta eivät kuolleisuuden kanssa. | |
| dc.format.extent | 24 | |
| dc.identifier.olddbid | 170095 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/153205 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/15680 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2022021719664 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/153205 | |
| dc.subject | Peritoneaalidialyysi, peritoneaalidialyysiperitoniitti | |
| dc.title | Peritoneaalidialyysiperitoniittien ilmaantuvuus ja vaikutus kuolleisuuteen peritoneaalidialyysipotilailla | |
| dc.type.ontasot | fi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1