Peritoneaalidialyysiperitoniittien ilmaantuvuus ja vaikutus kuolleisuuteen peritoneaalidialyysipotilailla

dc.contributor.authorRoimu, Jori
dc.contributor.departmentfi=Lääket. tiedekunnan yhteiset|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advanced Studies in Medicine|
dc.date.accessioned2022-02-17T22:00:59Z
dc.date.available2022-02-17T22:00:59Z
dc.date.issued2022-02-14
dc.description.abstractTämä syventävien opintojen opinnäytetyö käsittelee peritoneaali- eli vatsakalvodialyysillä (PD) hoidettujen potilaiden PD-peritoniittien ilmaantuvuutta ja niiden vaikutusta kuolleisuuteen. Työssä on perehdytty PD-hoidon ja PD-peritoniittien perusteisiin, epidemiologiaan, hoitojen toteutukseen sekä komplikaatioihin ja ennustevaikutuksiin. PD on yksi loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan munuaiskorvaushoidon hoitomuoto ja se on ollut kliinisessä käytössä 1960-luvulta alkaen. Siinä potilaan puoliläpäisevää vatsakalvoa hyödynnetään dialyysikalvona. PDhoidon yleisin infektiokomplikaatio on bakteerin aiheuttama PD-peritoniitti, eli vatsakalvon tulehdus. PD-peritoniitit ovat yleisin syy PD-potilaiden sairaalahoitoihin ja merkittävä syy PD-hoidon epäonnistumiselle. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja sen perustana on PDAFtutkimusta (tutkimusnumero T 156/2019) varten kerätty potilasaineisto. PDAF-tutkimus on retrospektiivinen potilasrekisteritutkimus, jonka aineiston muodostavat TYKS:n nefrologian yksikössä vuosina 2009–2019 PD-hoidon aloittaneet potilaat. Tutkimushenkilöt on identifioitu hyödyntäen ICD-10-diagnoosikoodistoa (koodina Z49.2 – Muu dialyysi). Aineisto (potilaiden sairaus-, hoito- ja seurantatiedot) on kerätty sairauskertomuksista manuaalisesti ja koottu yhteiseen anonyymiin tietokantaan. Seuranta-ajalta kerättiin tiedot sairastettujen PD-peritoniittien lukumäärästä, ajankohdasta sekä aiheuttajamikrobeista. Lisäksi kerättiin tietoja muista päätetapahtumista sekä potilaiden kuolleisuudesta seuranta-aikana ja sen ulkopuolella. 210 tutkitusta potilaasta 107 (51 %) sairasti seuranta-aikana ainakin yhden PDperitoniitin. Peritoniittien ilmaantuvuuden kanssa oli yhteydessä yksimuuttujamallissa miessukupuoli, hypertyreoosi, amiodaronilääkitys sekä pienimolekyylisen hepariinin käyttö. Monimuuttuja-analyysissä pienimolekyylaarisen hepariinin käyttö oli suoraan ja hypertyreoosi käänteisesti yhteydessä PD-peritoniitin ilmaantuvuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa PD-peritoniitit olivat yhteydessä sairaalahoitoon joutumisen, mutta eivät kuolleisuuden kanssa.
dc.format.extent24
dc.identifier.olddbid170095
dc.identifier.oldhandle10024/153205
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/15680
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022021719664
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/153205
dc.subjectPeritoneaalidialyysi, peritoneaalidialyysiperitoniitti
dc.titlePeritoneaalidialyysiperitoniittien ilmaantuvuus ja vaikutus kuolleisuuteen peritoneaalidialyysipotilailla
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Roimu_Jori_opinnayte.pdf
Size:
517.83 KB
Format:
Adobe Portable Document Format