Sukupuolittuneen asevelvollisuuden vaikutus varusmiesten ja -naisten palvelusmotivaatioon : historialliset roolit ja oikeudenmukaisuus

Abstract

Pro-gradu -tutkimukseni sijoittuu tasa-arvoisen maanpuolustuksen tutkimukseen. Teetin Suomen puolustusvoimien tutkimusluvalla kuuteen suurimpaan varuskuntaan kyselytutkimuksen, joissa mitattiin varusmiesten ja -naisten näkemyksiä vallitsevista sukupuoliroolikäsityksistä, motivaatiosta asevelvollisuuden suorittamiseen, sekä sukupuolijaon oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksen teoriapohja on sukupuolten tasa-arvoa korostava feminismi sekä tähän liittyvä postfeminismi. Tutkimusta taustoittamassa on laajasti tietoa Suomen asevelvollisuuden sekä sukupuolten erottelun historiasta. Tutkimuksen metodi on kvantitatiivinen tilastoanalyysi, jonka kyselyosuus toteutettiin webropol-järjestelmällä. Otokseksi saatiin 479 vastaajaa, joista miesvastaajia oli 407, naisvastaajia 65 ja muu/ei osaa sanoa vastaajia 7. Analyysiosuus toteutettiin tilastollisia eroja havainnoimalla SPSS-tilastointiohjelmalla. Kolmesta hypoteesista, joista kahta ensimmäistä verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin, osa kumoutui osittain ja osa toteutui. Tuloksista kävi ilmi varusmiesten vahvasti varusnaisia konservatiivisemmat arvot roolikäsityksissä. Varusmiehet näkivät miessukupuolen yhä turvaavana sukupuolena ja naissukupuolen turvattavana osapuolena. Varusnaisten vastauksissa näkyi moderni, feministisempi näkemys, jonka mukaan sukupuolella ei ole merkitsevää eroa maanpuolustuksellisissa tehtävissä. Palveluksen pakollisuuden todettiin olevan negatiivisesti palvelusmotivaatioon vaikuttava tekijä ja vastaavasti vapaaehtoisuuden vaikuttavan tähän positiivisesti. Oikeudenmukaisuusnäkökulma asepalveluksen sukupuolijaosta saavutti naisilla vahvasti feministisemmän tuloksen, kuin miesvastaajilla. Lähes kaikki naisvastaajat eivät pitäneet sukupuolijakoa asepalveluksen suorittamiseen oikeudenmukaisena, kun miesvastaajista tätä mieltä oli vain puolet. Analyysin tuloksista voidaan päätellä varusmies ja -naisvastaajilla olevan selkeitä eroja roolikäsityksissä, palvelusmotivaatiossa, sekä oikeudenmukaisuusnäkökulmassa.