Aktiivisuusrannekkeen käytettävyys eläkeläisillä

dc.contributor.authorPalmi, Mira
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Kansanterveystiede|en=Public Health Science|
dc.date.accessioned2023-03-21T15:26:24Z
dc.date.available2023-03-21T15:26:24Z
dc.date.issued2023-03-13
dc.description.abstractLiiallinen paikallaan oleminen lisää useiden sairauksien riskiä ja toisaalta liikunnalla on näitä ehkäisevä vaikutus. Liikunta on yksi helpoimmista keinoista, joilla yksilö voi edistää omaa terveyttään. Väestön ikääntyessä eläkeikäisten määrä lisääntyy jatkuvasti, ja tarvitaan keinoja, joilla lisätä eläkeläisten liikkumista. Eläköityminen voisi tarjota hyvän aikaikkunan interventiolle elämäntilanteen muuttuessa. Aktiivisuusrannekkeet on todettu aiemmin toimiviksi interventiovälineiksi liikunnan lisäämisessä, mutta iäkkäillä aktiivisuusranneketta interventiovälineenä on tutkittu verrattain vähän. Tämän syventävien opintojen työn tavoitteena on tutkia, mitkä ominaisuudet aktiivisuusrannekkeessa motivoivat eläkeläisiä liikkumaan, sekä millaisia ongelmia eläkeläisillä ilmenee aktiivisuusrannekkeen käytön yhteydessä. Aineisto saatiin suomalaisesta REACT-tutkimuksesta, johon rekrytoitiin 231 kunta-alan työntekijää (keski-ikä 65.2 vuotta, SD 1.1, naisia 83 %), jotka eläköityivät aikavälillä 01/16–01/19. Tutkittavat satunnaistettiin kontrolliryhmään ja interventioryhmään (1:1). Interventioryhmäläiset käyttivät vuoden ajan Polar Loop 2 -aktiivisuusranneketta, joka mittaa fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa, sekä askeleita. Interventioryhmä vastasi ajanhetkillä 3 kk, 6 kk ja 12 kk kyselyihin, joissa kartoitettiin aktiivisuusrannekkeen käyttöön liittyviä ongelmia sekä motivoivia tekijöitä. Noin 60 % interventioryhmästä piti aktiivisuusranneketta motivoivana ja luotettavana sekä arvioi sen vähentäneen pitkittynyttä istumista. Yli 90 % vastaajista koki aktiivisuusrannekkeen helppokäyttöiseksi. Tulokset olivat samankaltaiset kaikissa eri aikapisteissä suoritetuissa kyselyissä. Kaikissa aikapisteissä motivoiviksi tekijöiksi interventioryhmäläiset kertoivat tavoitteen saavuttamisen sekä laitteen antamat muistutukset. Ongelmiksi nostettiin tekniset ongelmat, lajien rekisteröitymättömyys, käyttömukavuuteen liittyvät asiat, Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen puutteelliset ominaisuudet sekä laitteen luotettavuus. Aktiivisuusranneke on helppokäyttöinen interventioväline, mutta ikääntyneillä sen käyttöön saattaa liittyä useita erilaisia ongelmia. Intervention onnistumiseksi tulisi aktiivisuusrannekkeen olla paremmin suunnattu ikääntyneiden käyttöön ja ikääntyneille ominaisten aktiivisuusmuotojen mittaamiseen.
dc.format.extent22
dc.identifier.olddbid191362
dc.identifier.oldhandle10024/174451
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/17611
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2023031531801
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/174451
dc.titleAktiivisuusrannekkeen käytettävyys eläkeläisillä
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Palmi_Mira-Tuulia_opinnayte.pdf
Size:
721.4 KB
Format:
Adobe Portable Document Format