Tautien, puutteen ja meren armoilla : Turunmaan saaristoyhteisöjen selviytymiskeinot 1850 ja 1860-lukujen tauti- ja nälkävuosista

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen neljää Turun saariston pitäjää, Paraisia, Nauvoa, Korppoota ja Rymättylää, väestöhistorian valossa. Tutkimustehtävänä on analysoida, miten kaksi saariston väestökriisiä, Krimin sota 1854–1855 ja nälkävuodet 1867–1868 vaikuttivat seudun kuolleisuuteen ja tutkimuskirjallisuuteen vedotan arvioita, mitä tekijöitä kuolleisuuden muutosten taustalla oli.

Tutkimuksen metodi oli väkilukutaulujen analyysi. Väkilukutaulut olen käynyt neljän kunnan osalta läpi vuosilta 1840–1868, ja niistä analysoinut kuolleisuuden muutokset ikäryhmittäin sekä kuolleisuutta aiheuttaneet taudit. Tutkimuksen ote on kvantitatiivinen. Ajanjaksolla esiintyi useita kulkutauteja, mutta kolme epidemiaa nosti kuolleisuuden korkeaksi kaikissa neljässä kunnassa. Malariaepidemia kuritti saaristoa vuosina 1853–1855, ja sitä seurasi tyyfusepidemia vuosina 1855–1858. Nälkävuosina 1867–1868 toinen tyyfusepidemia teki tuhojaan.

1850-luvun pitkällä kuolleisuuden jaksolla kuolleisuus kohosi selvästi korkeammaksi kuin nälkävuosina. Kalastusta on usein pidetty selityksenä sille, miksi saaristo selvisi kohtalaisen hyvin nälkävuosista. Toinen saaristolle ominainen elinkeino, talonpoikaispurjehdus, oli kuitenkin huomattavasti merkittävämmässä roolissa elintason nostamisessa vaikean 1850-luvun jälkeen. Laivanrakennus ja miehistötehtävät tarjosivat työpaikkoja ja purjehdusmatkat tarjosivat suurelle osalle maanviljelijöistä, kalastajista ja työläisistä mahdollisuuden viedä tuotteitaan kotimaan markkinoita rahakkaampiin Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin.

Toinen selitys nälkävuosien pienemmälle kuolleisuudelle saaristossa on se, että kyseessä oli hyvin samankaltainen tyyfus kuin 1850-luvulla. Tällöin osalle väestöä oli voinut kehittyä immuniteetti. Kohtaamisia liittoutuneiden ja Suomen rannikkoväestön tapahtui lähes koko rannikon pituudelta. Tulevan tutkimuksen olisikin syytä tarkastella nälkävuosien ohella myös Krimin sotaa väestöhistoriallisesta näkökulmasta ja vertailla saatuja tuloksia nälkävuosiin.