Opettajan kysymykset ja äänenkäyttö luokkahuoneen vuorovaikutuksessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa keskityttiin opettajan oppitunnin aikana esittämiin kysymyksiin sekä opettajan äänenkäyttöön. Tutkimuskohteena oli neljä suomalaista lukionopettajaa, ja tutkimusaineistona käytettiin autenttista videomateriaalia näiden opettajien pitämiltä oppitunneilta. Tutkimusongelmien perusteella selvitettiin, millaisia opettajan kysyviä aloitevuoroja oppitunneilla esiintyy, millaisia kysymyssekvenssejä niistä syntyy ja miten opettajan äänenkäyttö vaihtelee erilaisissa kysymyssekvensseissä.

Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia keskustelunanalyysin metodien avulla. Opettajan kysyvät aloitevuorot luokiteltiin joko tiedustelu- tai kuulustelukysymyksiksi, minkä jälkeen ne jaoteltiin vielä pienempiin ryhmiin kysymyksen tehtävän mukaan. Opettajan kysyviä aloitevuoroja ja niiden synnyttämiä sekvenssejä analysoitiin tarkastelemalla niiden muotoa ja rakennetta videoaineiston ja litteraattien avulla. Opettajan äänenkäyttöä tutkittiin taas akustisen analyysin avulla käyttämällä Praat-puheenanalyysiohjelmaa.

Analyysin perusteella voidaan sanoa, opettajan kysymyksillä oli useita erilaisia tehtäviä. Lisäksi eri kysymysluokkien kysymykset ja niitä seuraavat sekvenssit erosivat toisistaan: tiedustelukysymykset olivat pääsääntöisesti vaihtoehtokysymyksiä ja yhdessä saamansa vastauksen kanssa ne muodostivat vierusparin. Kuulustelukysymykset olivat taas hakukysymyksiä ja niistä käynnistyi usein IRF-rakenne. Akustisen analyysin pohjalta voidaan sanoa, että opettajan äänenkäyttö erosi tiedustelu- ja kuulustelukysymysten välillä. Lisäksi opiskelijat vastasivat herkemmin opettajan kysymykseen heti, mikäli opettajan äänenkäyttö oli lähempänä hänen tavanomaista opetuspuhettaan. Tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa opettajan kysymyksistä ja äänenkäytöstä osana oppitunnin vuorovaikutusta sekä antavat tietoa suoraan opettajille opettajan kysymistekniikan ja äänenkäytön merkityksistä.