Veronkiertosäännösten soveltaminen osakeyhtiön jakautumisessa

dc.contributor.authorLouanto, Julia
dc.contributor.departmentfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.facultyfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.studysubjectfi=Oikeustiede, ON/OTM-tutkinto|en=Law, Studies for Bachelor/Master of Laws Degree|
dc.date.accessioned2025-02-05T22:30:30Z
dc.date.available2025-02-05T22:30:30Z
dc.date.issued2025-01-31
dc.description.abstractYritysjärjestelyihin liittyvät verotuskysymykset ovat keskeinen osa vero-oikeudellista keskustelua, sillä ne vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintamahdollisuuksiin ja taloudelliseen suunnitteluun. Osakeyhtiön jakautuminen on yksi merkittävimmistä yritysjärjestelymuodoista, ja siihen liittyvien veronkiertosäännösten tulkinta on herättänyt erityistä huomiota oikeuskäytännössä. Veronkierron ja verosuunnittelun välinen rajanveto on osoittautunut yhdeksi vero-oikeuden haastavimmista osa-alueista, etenkin tilanteissa, joissa yritysjärjestelyiden liiketaloudellisten perusteluiden ja verotuksellisten tavoitteiden välinen suhde on epäselvä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, milloin elinkeinoverolain (EVL) 52 h § mukainen erityinen veronkiertosäännös tulee sovellettavaksi, ja miten jakautumisen jälkeiset toimet voivat johtaa verotusmenettelylain (VML) 28 §:n tai VML 29 §:n soveltamiseen. Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Voimassa olevaa oikeutta analysoidaan hyödyntäen lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoja, korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksiä, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä oikeustieteellistä kirjallisuutta. Tutkielmassa havaittiin, että erityisen veronkiertosäännöksen soveltamiskynnys on EU:n tuomioistuimen ja KHO:n oikeuskäytännössä asetettu varsin korkealle. Säännöstä on sovellettu lähinnä selkeissä veronkiertotilanteissa, joissa järjestelylle ei ole esitetty muita kuin verotuksellisia perusteita. Varsinainen jakautuminen harvoin johtaa veronkiertosäännösten soveltamiseen. Sen sijaan jakautumisen jälkeiset toimet korostuvat veronkiertotarkoituksen arvioinnissa. Tällöin järjestelyä seuraavia sarjatoimia on tarkasteltu VML 28 §:n ja VML 29 §:n valossa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen tarkastelun perusteella myös yleisen veronkiertosäännöksen ja peiteltyä osinkoa koskevan säännöksen soveltamiskynnykset on asetettu melko korkealle. Oikeuskäytännössä on havaittavissa kehitys kohti sallivampaa linjaa osakeyhtiöiden jakautumisten ja veronkiertosäännösten soveltamisen suhteen.
dc.format.extent28
dc.identifier.olddbid196932
dc.identifier.oldhandle10024/179974
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/3837
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202502059960
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/179974
dc.subjectVeronkierto, verosuunnittelu, jakautuminen
dc.titleVeronkiertosäännösten soveltaminen osakeyhtiön jakautumisessa
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Louanto_Julia_opinnayte.pdf
Size:
460.59 KB
Format:
Adobe Portable Document Format