Veronkiertosäännösten soveltaminen osakeyhtiön jakautumisessa

Abstract

Yritysjärjestelyihin liittyvät verotuskysymykset ovat keskeinen osa vero-oikeudellista keskustelua, sillä ne vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintamahdollisuuksiin ja taloudelliseen suunnitteluun. Osakeyhtiön jakautuminen on yksi merkittävimmistä yritysjärjestelymuodoista, ja siihen liittyvien veronkiertosäännösten tulkinta on herättänyt erityistä huomiota oikeuskäytännössä. Veronkierron ja verosuunnittelun välinen rajanveto on osoittautunut yhdeksi vero-oikeuden haastavimmista osa-alueista, etenkin tilanteissa, joissa yritysjärjestelyiden liiketaloudellisten perusteluiden ja verotuksellisten tavoitteiden välinen suhde on epäselvä.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, milloin elinkeinoverolain (EVL) 52 h § mukainen erityinen veronkiertosäännös tulee sovellettavaksi, ja miten jakautumisen jälkeiset toimet voivat johtaa verotusmenettelylain (VML) 28 §:n tai VML 29 §:n soveltamiseen.

Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Voimassa olevaa oikeutta analysoidaan hyödyntäen lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoja, korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksiä, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä oikeustieteellistä kirjallisuutta.

Tutkielmassa havaittiin, että erityisen veronkiertosäännöksen soveltamiskynnys on EU:n tuomioistuimen ja KHO:n oikeuskäytännössä asetettu varsin korkealle. Säännöstä on sovellettu lähinnä selkeissä veronkiertotilanteissa, joissa järjestelylle ei ole esitetty muita kuin verotuksellisia perusteita. Varsinainen jakautuminen harvoin johtaa veronkiertosäännösten soveltamiseen. Sen sijaan jakautumisen jälkeiset toimet korostuvat veronkiertotarkoituksen arvioinnissa. Tällöin järjestelyä seuraavia sarjatoimia on tarkasteltu VML 28 §:n ja VML 29 §:n valossa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen tarkastelun perusteella myös yleisen veronkiertosäännöksen ja peiteltyä osinkoa koskevan säännöksen soveltamiskynnykset on asetettu melko korkealle. Oikeuskäytännössä on havaittavissa kehitys kohti sallivampaa linjaa osakeyhtiöiden jakautumisten ja veronkiertosäännösten soveltamisen suhteen.