Terveysalan opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa kokema henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hoitohenkilökunnan opiskelijoihin kohdistama henkinen väkivalta ilmenee ohjatussa harjoittelussa, mitä seurauksia se aiheuttaa opiskelijoille, mitä apua opiskelijat saavat kertomalla kokemuksistaan ja millaisia tiedontarpeita opiskelijoilla on ohjatussa harjoittelussa ilmenevään henkiseen väkivaltaan liittyen.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat henkistä väkivaltaa ohjatussa harjoittelussa kokeneet toisen ja kolmannen vuoden bioanalyytikko-, ensihoitaja-, fysioterapeutti-, kätilö-, röntgenhoitaja-, sairaanhoitaja-, suuhygienisti-, terveydenhoitaja- ja toimintaterapeuttiopiskelijat kahdesta terveysalan ammattikorkeakoulusta. Aineisto kerättiin keväällä 2010 sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella ja se analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan opiskelijoiden (n=41) kokema henkinen väkivalta ilmeni sanallisessa ja sanattomassa muodossa. Henkistä väkivaltaa harjoitti useimmiten harjoittelun ohjaaja tai muu kuin esimiestehtävässä toimiva henkilökunnan jäsen. Osa opiskelijoista kertoi kokemusten aiheuttaneen heille psyykkisiä ja psykosomaattisia oireita. Henkisellä väkivallalla oli negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden oppimiseen, opiskelumotivaatioon ja ammattiin sitoutumiseen. Suurin osa opiskelijoista oli kertonut kokemuksistaan opiskelutovereilleen sekä ystävilleen ja muille läheisilleen harjoittelun aikana. Kokemuksistaan opettajalle tai ohjaajalle harjoittelun aikana tai sen jälkeen kertoneiden osuus oli huomattavasti pienempi. Syitä opettajalle tai ohjaajalle kertomatta jättämiseen olivat muun muassa käsitys kertomisen hyödyttömyydestä ja tapahtuneen vaikea todistettavuus. Kokemuksistaan kertomalla opiskelijat saivat henkistä tukea, tietoa muilta saatujen kokemusten ja neuvojen muodossa sekä konkreettista, tilanteeseen puuttumiseen johtanutta apua. Kolme neljäsosaa opiskelijoista ilmoitti, ettei oppilaitoksissa ollut käsitelty henkistä väkivaltaa koskevissa tilanteissa toimimista ennen harjoittelun alkua. Opiskelijat kaipasivat etukäteistietoa mm. henkisen väkivallan tunnistamisesta ja sitä koskevissa tilanteissa toimimisesta ohjatussa harjoittelussa.

Tulosten perusteella hoitohenkilökunnan opiskelijoihin ohjatussa harjoittelussa kohdistama henkinen väkivalta asettaa opiskelijoiden oppimista ja ammattiin sitoutumista koskevia haasteita terveysalan koulutukselle ja ammatillisille toimintaympäristöille. Tutkimuksen avulla terveysalan oppilaitoksissa voidaan kehittää toimintamalleja henkiseen väkivaltaan puuttumiseksi ja sen ennaltaehkäisemiseksi sekä antaa opiskelijoille toimintaohjeita henkisen väkivallan varalle.