Ruumis ja sukupuoli toisin ajateltuna : Maria Matinmikon Värit-runoteos tulkittuna fenomenologisen ruumis- ja sukupuolikäsityksen sekä feminiinisen kirjoituksen valossa

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani Maria Matinmikon (s. 1983) runoteosta Värit (2017) kysyen, mikä on poliittisuuden ja poeettisuuden suhde teoksessa. Värit-teosta voi luonnehtia kokeelliseksi runoudeksi, joka karttaa lopullista lajimäärittelyä. Teos on moniaineksinen ja monitulkintainen, ja huomio teoksen runoissa suunnataan erityisesti ruumiiseen ja havaitsemiseen sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Avaan tutkielmassani kysymystä Värit-teoksen poliittisuudesta ja poeettisuudesta alakysymysten avulla. Ilmaisukeinoista eli poetiikasta keskityn kielikuvien ruumiillisuuteen ja monitulkintaisuuteen sekä teoksen tapaan muodostaa elementtien ketjuja. Teoksen poliittisuutta tarkastelen erityisesti siitä näkökulmasta, miten sukupuoli ja seksuaalisuus hahmottuvat teoksessa eroina ja miten kysymys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta kytkeytyy teoksen poetiikkaan eli kysymyksiin kielikuvien ruumiillisuudesta ja monitulkintaisuudesta sekä elementtien ketjuttamisesta.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu feministisistä ja fenomenologisista teorioista. Hyödynnän niitä jäsentelyjä, joilla radikaali sukupuolieron teoria, fenomenologinen ruumis- ja sukupuolikäsitys sekä feminiininen kirjoitus purkavat ajattelumme kahtiajakoja ja vastakkainasetteluja ja pyrkivät löytämään uusia tapoja ajatella toiseutta. Metonyymisyyden käsite, jonka avulla analysoin runojen ja kielikuvien rakenneratkaisuja, kytkeytyy myös feministiseen teoriaan. Keskeisimmät teoreetikot, joiden ajatusten kanssa keskustelen läpi tutkielman, ovat feministifilosofi Luce Irigaray ja ruumiinfenomenologiaa kehittänyt Maurice Merleau-Ponty. Myös Sara Heinämaan näkemykset fenomenologisesta sukupuolikäsityksestä ja Hélène Cixous’n tekstit koskien feminiinistä kirjoitusta ovat tutkielmalleni keskeisiä.

Pro gradu -tutkielmassani esitän, että Matinmikon Värit-teos on kytkettävissä osaksi feminiinisen kirjoituksen perinnettä ja että Matinmikon poetiikka päivittää feminiinistä kirjoitusta nykypäivään. Värit-teos ulottaa feminiiniselle kirjoitukselle olennaisimman kysymyksen kirjoittamisen ja sukupuolen suhteesta koskemaan myös sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Kutsun Matinmikon uudistamaa versiota feminiinisestä kirjoituksesta moneuden poetiikaksi. Poliittisuus ja poeettisuus kietoutuvat Värit-teoksessa yhteen niissä uudistavissa kielen keinoissa, jotka rakentavat sukupuolen ja seksuaalisuuden moneutta.