Oikeus tulla unohdetuksi ja sananvapaus erityisesti sosiaalisessa mediassa

Abstract

Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa ilmentävää oikeutta tulla unohdetuksi voidaan perustella sillä, että henkilötietojen ikuisella säilyttämisellä internetissä voi olla merkittäviä seuraamuksia yksilölle. Oikeudesta tulla unohdetuksi voidaan poiketa muun muassa sananvapauden hyväksi. Näiden kahden vastakkaisen oikeuden välisen ristiriidan ratkaisemiseksi on sovellettava perusoikeuskollisioiden ratkaisussa käytettävää praktisen konkordanssin teoriaa. Lisäksi kollisiotilanteen ratkaisussa voidaan hyödyntää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen yksityisyyden suojaa ja sananvapautta koskevaa oikeuskäytäntöä.

Tutkimuksen kohteena olevat sosiaalisen median kanavat ovat useimmiten yhdysvaltalaisia yrityksiä, joiden käytännöistä heijastuu yhdysvaltalainen oikeuskäsitys. Yhdysvalloissa sananvapaus ja yksityisyyden suoja tarkoittavat suojaa valtiota vastaan, ja niiden välisessä kollisiotilanteessa sananvapaus saa pääsääntöisesti vahvemman suojan kuin Euroopassa.

Sosiaalisen median kanavien käyttöehdoista huomataan, että oikeus tulla unohdetuksi toteutuu hyvin rekisteröidyn itsensä julkaiseman tiedon osalta. Kolmansien julkaiseman tiedon osalta on vaihtelua. Vaihtelevien käytäntöjen takia on tarvetta tarkemmalle viralliselle ohjeistukselle ja oikeuskäytännölle.

Yleisesti ottaen oikeudessa tulla unohdetuksi on paljon ongelmia. Sosiaalisen median kanavat joutuvat ratkaisemaan rekisteröityjen välisiä ristiriitoja tuomioistuimen tapaan. Nykyisenkaltainen lainsäädäntö vaikuttaa myös kolmansien maiden kansalaisten sananvapauteen. Poistopyyntöä seuraavan prosessin on tuomion C-131/12 nojalla oltava yksityiskohtainen ja laaja, jolloin prosessin ylläpitämiseen kuluu paljon rahaa. Tällä voi olla kilpailullisia vaikutuksia. Koska tiedon määrää internetissä on mahdotonta rajoittaa, oikeuden tulla unohdetuksi sijaan tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä siitä, miten kerättyä ja internetistä löytyvää henkilötietoa saa hyödyntää.