Globaalin etelän kaupunkijokien hydromorfologia : Tapaustutkimus Dar es Salaamin Msimbazi-joen vaikutuksesta sen tulvatasangolla sijaitseviin slummeihin

Abstract

Globaalissa etelässä jokien tulvat ja muutokset aiheuttavat vuosittain valtavia inhimillisiä ja taloudellisia vahinkoja niiden rannoille rakennetuilla asuinalueilla. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos lisäävät jokien aiheuttamia katastrofeja. Kaupunkien läpi virtaavat joet kärsivät kovasta ympäristöllisestä paineesta ja kaupungistuminen aiheuttaakin muutoksia jokien luonnollisessa toiminnassa. Nämä muutokset voivat voimistaa hydromorfologisia ilmiöitä, kuten tulvia ja törmän eroosiota. Nämä ilmiöt aiheuttavat ongelmia joen varrella asuville ihmisille, jos riskeihin ei varauduta.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Dar es Salaamin Msimbazi-jokea, joka on esimerkki globaalissa etelässä sijaitsevasta valuma-alueesta, johon ihmistoiminta on vaikuttanut voimakkaasti. Yhä useammin tulviva joki uhkaa sen rannoilla ja tulvatasangolla sijaitsevia slummeja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä alueet Msimbazi-joen varrella ovat tulvaherkkiä ja mitä muutoksia joen uomassa ja sitä reunustavassa asutuksessa on tapahtunut vuosien 2013 ja 2022 välillä.

Tutkimuksessa käytetään kahdenlaista kaukokartoitusaineistoa: COWI:n tuottamaa korkeusmallia sekä Airbusin korkearesoluutioisia satelliittikuvia. Korkeusmallista tuotetaan paikkatieto-ohjelmiston avulla suhteellinen korkeusmalli, joka kuvastaa tulvivia alueita eri vedenkorkeuksilla. Satelliittikuvista puolestaan tarkastellaan, miten uoma on siirtynyt ja muuttunut sekä miten asutus on muuttunut vuosien 2013 ja 2022 välillä.

Tutkimustulosten mukaan jo pieni nousu joen vedenpinnassa saa suuria alueita tulvimaan erityisesti joen alajuoksulla. Alajuoksulla joki on myös leventynyt tarkastelujakson aikana. Suuret tulvat peittävät myös joen yläjuoksulla merkittävän kokoisia alueita alleen. Yläjuoksulla joen uoma oli muuttunut tarkastelujakson aikana huomattavasti niin muodoltaan kuin sijainniltaan. Nämä muutokset vaikuttivat suoraan slummiasutukseen, sillä nykyinen uoma kulkee entisten asuinalueiden yli ja asukkaat ovat joutuneet siirtymään muualle. Myös alajuoksulla uoma oli siirtynyt reitille, jossa oli ennen asutusta. Suurin osa alajuoksun asutuksen muutoksesta oli kuitenkin kauempana joesta, missä tulvat ovat voineet vaikuttaa asuinalueiden hylkäämiseen. Kiihtyvän kaupungistumisen seurauksena sekä asuinkelpoisen maa-alan puutteen vuoksi asutus on myös levinnyt ja tiivistynyt kaupungin keskustan ulkopuolella.