Epäviralliset lisänimet Ciceron kirjeissä Atticukselle

Abstract

Tutkielmani käsittelee epävirallisia lisänimiä Ciceron Epistulae ad Atticum -kirjekokoelmassa. Kirjeitä on yhteensä 436, joissa esiintyy yhteensä 51 lisänimeä, jotka ovat luonteeltaan pilkka-, seläntakais-, lempi- ja hellittelynimiä. Kirjeiden lisänimiä on tutkittu melko vähän, eikä niistä ole tehty aikaisemmin kattavaa tutkimusta. Työssäni analysoin jokaisen nimen ja lopuksi teen niistä yhteenvedon. Tutkimalla Ciceron tapaa käyttää ihmisistä usein sarkastisia lisänimiä teen johtopäätöksiä hänestä ihmisenä: millaiset arvot ja asenteet hänellä oli? Miten ne näkyvät hänellä lisänimien käytössä? Kirjeiden ja niissä käytettyjen lisänimien lukumäärissä on kolme keskittymää. Ensimmäinen sijoittuu vuosille 60–59 eaa., toinen vuosille 50–49 eaa. ja kolmas vuosille 45–44 eaa. Nämä olivat levottomia ajanjaksoja, minkä vuoksi lisänimet tekivät kirjeenvaihdosta turvallisempaa. Cicero kirjoitti osan nimistä kreikaksi, mutta yhtä nimeä lukuun ottamatta niillä ei ole salanimen funktiota. Naisista ja läheisistään Cicero käytti lisänimiä harvakseltaan. Tavallisesti nimet ovat pilkkanimiä ja nimenkantajina miehet. Monet lisänimistä ovat poliittisia ja viestivät Ciceron enteilevästä pelosta tyranniaa kohtaan.