Käsityön aineenopettajaopiskelijoiden käsitykset ensiapuosaamisestaan

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on saada luotettavaa tietoa käsityön aineenopettajaopiskelijoiden käsityksistä ensiapuosaamisestaan. Tutkimuskysymyksinä ovat: Millaista ensiapuosaamista käsityön aineenopettajaopiskelija kokevat omaavansa? Millaista ensiapu tietoa käsityön aineenopettajaopiskelijoilla on? Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisia menetelmiä, erityisesti fenomenologista ja hermeneuttista lähestymistapaa, joissa korostetaan yksilön kokemusten ja merkityksen ymmärtämistä. Tulokset on kuvattu deskriptiivisen analyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastaajat arvioivat ensiapuosaamisensa pääosin keskiverroksi. Kukaan ei kokenut osaamistaan erinomaiseksi. Vastaajat, jotka kokivat osaamisensa huonoksi tai tyydyttäväksi, mainitsivat vastauksissaan koulutuksen ja käytännön harjoittelun puutteen sekä vanhentuneet tiedot. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensiapukoulutuksella on merkittävä vaikutus käsityön aineenopettajaopiskelijoiden itsearvioituun ensiapuosaamiseen. Vastaajat, jotka olivat suorittaneet ensiapukoulutuksen, arvioivat osaamisensa korkeammalle kuin koulutusta käymättömät. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ensiapuosaamisesta eri tilanteissa. Tutkimuksessa ilmeni, että vastaajat kokivat ensiapuosaamisensa tyydyttäväksi kemikaalialtistuksen ja oppilaan shokkiin joutumisen tilanteissa, mutta heikoksi sähköiskun saaneen auttamisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää Turun yliopiston kehittäessä ensiapukoulutuksen tarvetta opettajaopiskelijoille.