Eriarvoisuuden luomaa pelkoa? Taloudellisen eriarvoisuuden kytkös rikollisuuden pelkoon Euroopassa

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani rikollisuuden pelkoa, joka voidaan lyhyesti määritellä jonkin rikoksen uhriksi joutumisen peloksi. Jonkin asteinen rikollisuuden pelko voi olla hyödyllistä, sillä se voi ehkäistä henkilön joutumista tilanteiseen, jossa hän saattaa joutua rikoksen uhriksi. Liian pitkälle menevä pelko kuitenkin lisää pahoinvointia ja ahdistusta, huonontaa terveydentilaa sekä aiheuttaa turhaa ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden välttelyä. Rikollisuuden pelolla on näin myös fyysinen ulottuvuus. Pelon havainnointia vaikeuttaa se, että se on hyvin yksilöllinen ilmiö. Siihen vaikuttavat monet erilaiset yksilötason tekijät sekä ihmisten taipumus pelätä erilaisia rikostyyppejä ja erilaisia uhkaaviksi koettuja paikkoja ja tiloja.

Tarkempi tutkimuskohteeni on eriarvoisuuden kytkös rikollisuuden pelkoon Euroopassa. Taloudellinen eriarvoisuus viittaa taloudellisten resurssien epätasaiseen jakautumiseen. Pohdin, miten eriarvoisuus on kytköksissä pelkoon Euroopassa sekä miten erilaiset yksilötason tekijät vaikuttavat eriarvoisuuden ja rikollisuuden pelon yhteyteen. Eriarvoisuuden mittareina käytän Gini-kerrointa, S80/S20 -suhdetta, materiaalista deprivaatiota sekä suhteellista tuloköyhyysvajetta. Tutkimukseni on kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelminä käytän ristiintaulukointia sekä logistista monitasomallia. Aineistona käytän Eurostatin sekä European Social Surveyn tuottamia tilastoaineistoja.

Tuloksien mukaan maatason taloudellinen eriarvoisuus on yhteydessä rikollisuuden pelkoon Euroopassa. Gini-kertoimien, S80/S20 -suhteiden sekä materiaalisen deprivaation kohdalla yhteys pelkoon on heikko tai kohtalainen. Suhteellisen tuloköyhyysvajeen yhteys pelkoon on erittäin heikko. Eriarvoisuuden yhteys rikollisuuden pelkoon on sitä voimakkaampaa, mitä suuremmasta eriarvoisuuden tasosta on kyse. Yksilötason tekijöiden vakiointi vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti eriarvoisuuden ja pelon yhteyteen. Erityisesti luottamuksen, median ja aikaisemman uhrikokemuksen vaikutus on tässä yhteydessä voimakas. Materiaalisen deprivaation kohdalla myös koulutustasolla sekä koetulla tulojen riittävyydellä on selkeä vaikutus. Yksilötasontekijät toimivat tässä siis selkeästi välittävinä tekijöinä.