Sodan herättämät pelon tunteet talvi- ja jatkosodan muisteluissa

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena on selvittää sodan herättämiä pelon tunteita talvi- ja jatkosodan muisteluissa, koska tunteita on vähemmän tutkittu etenkin talvi- ja jatkosodasta sekä muistelukertomuksista Suomen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten pelkoa sanoitetaan jälkikäteisissä muistelukertomuksissa talvi- ja jatkosodassa sekä mihin asioihin pelko kohdistui muistelijoiden kertomuksissa. Alkuperäisaineistona käytän Markku Vainion ja Ilpo Norokorven kokoamaa muistelu kirjaa (2008) Sota ja Rauma: Raumalaisten muisteluksia talvi- ja jatkosodan päiviltä sieltä jostakin ja kotirintamalta. Olen valinnut henkilöt teoksesta siten, että henkilöt kuvaavat omissa muistelmissaan jollakin tavalla pelon tunnetta. Tutkielma rakentuu temaattisesti, koska yhdistelen eri aikojen kokemuksia saman otsikon alle sekä vertaan jo kokoan aineiston ilmiön mukaan. Alkuperäisaineistosta tarkastelen pelon tunnetta myös kokonaisuutena enkä keskity kronologisuuteen.

Pelko ilmenee pelon sanoittamisena ja muistamisen tapana sekä pelon kohteina sotamuisteluissa. Pelkoa kuvataan muistelmissa suorasti ja epäsuorasti sekä myös jälkikäteisenä tulkintana ja muisteluiden muokkaamana vaikutuksena. Pelon kohteita muisteluissa on taistelutilanteet, jatkuva epävarmuus ja odotus sodasta sekä sodan laajemmat pelot, kuten esimerkiksi arjen olosuhteet ja tulevaisuus. Tutkimuksessa käy ilmi se, että pelkoa kuvataan muistelmissa osittain todella vähän, mutta osa muistelijoista kuvaa pelon tunnetta myös hyvin tarkasti etenkin siitä näkökulmasta mitä kautta pelko ilmenee sota-aikana. Muistelmissa pelko käy ilmi myös esimerkiksi erilaisten mielialojen kautta.