Luokanopettajien stressinhallinnan ja palautumisen keinot sekä niiden yhteys työhyvinvointiin : Työhyvinvoinnin ilmeneminen erilaisissa työympäristöissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko luokanopettajien käyttämillä stressinhallinnan ja palautumisen keinoilla yhteyttä työhyvinvointikokemukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös millaiset keinot korostuvat työhyvinvoinnin yhteydessä ja tutkitaan työhyvinvoinnin ilmenemistä erilaisissa työympäristöissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaitaan työhyvinvoinnin heikkenemistä, vaikka kokemus työhyvinvoinnista on edelleen melko hyvä. Tässä tutkimuksessa painopisteenä on luokanopettajan omat keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi, sillä aikaisempaa tutkimustietoa tästä aiheesta on vähän.

Tämä tutkimus on kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella keväällä 2024. Aineiston analyysissä hyödynnettiin IBM SPSS Statistics 28 – tilasto-ohjelmaa. Analyysimenetelmänä käytettiin Mann-Whitney U-testiä sekä kuvailevien tilastojen vertailua.

Tutkimuksessa havaitaan, että vaikka luokanopettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia stressinhallinnan ja palautumisen keinoja, niillä ei ole yhteyttä luokanopettajan työhyvinvointiin. Tutkimuksessa ilmenee kuitenkin yksittäisiä keinoja, jotka ovat vahvemmin yhteydessä työhyvinvointiin. Työhyvinvointi näkyy erityisesti työympäristön psyykkisissä tekijöissä.

Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että luokanopettajien työhyvinvointi on melko hyvä. Aineiston otoskoon (N=61) ja ryhmien kokoeron (N=54, N=7) vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä perusjoukkoon. Jatkossa olisi hyvä tutkia aihetta suuremmalla otoksella ja mahdollisesti keskittyä eri taustamuuttujien, kuten sukupuolen ja työkokemuksen, vaikutukseen työhyvinvoinnin tutkimuksessa.