LASTEN EPÄSANANTOISTOTAIDON JA PUHEEN SUJUVUUDEN YHTEYS

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko epäsanantoistotaidoilla yhteyttä puheen sujuvuuteen viisivuotiailla lapsilla. Epäsanantoistamisen on perinteisesti ajateltu mittaavan fonologista työmuistia (Gathercole & Baddeley, 1990), ja epäsanantoistoa pidetään hyödyllisenä menetelmänä kielellisten vaikeuksien arvioinnissa (Pigdon ym., 2020). Epäsanantoistotaidon yhteyttä puheen sujuvuuden häiriöön eli änkytykseen on tutkittu paljon, ja suurimmassa osassa tutkimuksista havaittiin yhteys näiden välillä. Lähtökohtana tälle tutkielmalle oli aiempi tutkimustieto siitä, että fonologisen työmuistin kapasiteetilla on yhteys änkytykseen (Ofoe ym., 2018). Epäsanantoistotaidon ollessa yhteydessä änkytykseen, tämän tutkielman hypoteesina oli, että yhteys löytyisi myös puheen koko variaatiossa. Epäsanantoiston ja puheen sujuvuuden jatkumon yhteydestä ei ole tietääkseni tehty aiemmin tutkimusta.

Tutkielman aineisto koostui FinnBrain-tutkimuksen fokuskohortti-osatutkimuksen otoksesta. Lopullisessa analyysissä tutkittavia oli 69. Puheen sujuvuutta analysoitiin tutkimuskäynnillä tapahtuneesta leikkihetkestä, jossa lapsi leikki puheterapeuttiopiskelijan kanssa noin 20 minuuttia. Puhenäyte litteroitiin, ja siitä analysoitiin puheen sujumattomuuksien määrä. Sujumattomuudet jaettiin änkytyksenkaltaisiin sujumattomuuksiin ja muihin sujumattomuuksiin. Epäsanantoistotaitoa mitattiin epäsanantoistotehtävällä, jossa lapsi toisti tietokoneelta kuulemiaan epäsanoja. Epäsanantoistotehtävä pisteytettiin foneemitasolla.

Tutkielman päälöydöksenä oli, että puheen sujuvuuden ja epäsanantoistotaidon välillä ei ollut yhteyttä. Yhteyttä ei löytynyt riippumatta siitä, oliko kielelliset taidot kontrolloitu analyysissä vai ei. Sen sijaan muut kielelliset taidot, Reynell Developmental Language Scales III -testillä mitattuna, olivat yhteydessä änkytyksenkaltaisten sujumattomuuksien määrään. Tulokset viittaavat siihen, että kielelliset taidot määrittävät osin puheen sujuvuutta, ei ainoastaan tyypillisten, mutta myös änkytyksen kaltaisten sujumattomuuksien osalta. Fonologinen työmuisti sen sijaan ei tulosten perusteella näytä vaikuttavan puheen sujuvuuteen. Tutkimusta puheen sujuvuuden taustatekijöistä tarvitaan lisää.