Hikoillen aamuvarhain kaupungin suudelmista : aistikuvauksin tapahtuva sosiaalisten erojen rakentaminen Martialiksen tuotannossa

Abstract

Tutkin pro gradu –työssäni roomalaisen ritariluokkaisen Martialiksen (n. 40–104 jaa.) Epigrammata- ja De Spectaculis Liber –teosten satiirisia epigrammeja aistihistoriallisesta näkökulmasta. Tutkin sitä, miten Martialis käyttää aistikuvauksia eri ihmisryhmien erottajana. Martialis kirjoitti varhaisella keisariajalla Rooman kaupungissa ja hän kuvaa pääasiassa kaupungin käytänteitä ja ihmisiä. Tutkimustulokseni osoittavat, että Martialiksen runoissa aistikuvaukset ovat tärkeässä osassa ihmisten välisessä sosiaalisessa arvottamisessa ja stereotypioiden luomisessa. Esimerkiksi varallisuuden, seksuaalisuuden ja sukupuolien väliset erot määrittävät monia Martialiksen käyttämiä ihmisten välisiä aististereotypioita. Martialis käyttää vaihtelevasti eri aistikuvauksia eri ihmisryhmistä. Satiirikkona Martialis pyrki toimimaan yhteisönsä moraalisena opettajana ja osoittamaan ihmisten paheita lukijoilleen opetuksena siitä, miten ei kannattanut toimia. Satiirigenre asettaa omat haasteensa runojen tulkinnalle: on esimerkiksi vaikeaa sanoa, milloin Martialis tarkoittaa minkäkin kuvaamansa teon paheksuttavaksi. Dispositioni rakentuu roomalaisen klienttimiehen tyypillisen päivän ympärille: työ etenee yöllisen kaupungin melusta ja aamuisesta salutatio-velvollisuudesta päivän spektaakkeleihin ja kylpylävierailuihin, ja päättyy illan pitoihin. Jokaisessa klienttimiehen päivän osiossa aistikuvaukset ovat tärkeässä roolissa eri ihmisryhmien sosiaalisen eron tekemisessä.