Puheterapeuttien näkemyksiä asiakaslähtöisyydestä sekä arvio omasta toiminnasta

Abstract

Asiakaslähtöisyydellä on terveydenhuollossa havaittu olevan vaikutusta palveluiden kustannustehokkuuteen, hoidon vaikuttavuuteen sekä asiakastyytyväisyyteen. Puheterapeutteja ohjataan toimimaan työssään asiakaslähtöisesti. Kuitenkin asiakaslähtöisyyttä on puheterapiassa tutkittu vasta vähän. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä suomalaiset puheterapeutit pitävät tärkeänä asiakaslähtöisessä puheterapiassa. Tätä selvitettiin sekä väittämien arvioinnilla että avoimilla kysymyksillä. Lisäksi selvitettiin, miten puheterapeutit arvioivat omaa asiakaslähtöisyyttään, sekä onko työkokemuksen määrällä yhteyttä asiakaslähtöisyyden itsearviointiin. Tarkastelimme myös, onko sillä, mitä puheterapeutit pitävät tärkeänä asiakaslähtöisessä puheterapiassa, yhteys siihen, miten he arvioivat omaa asiakaslähtöisyyttään. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena suomalaisille puheterapeuteille. Kysely pohjautuu vuonna 2021 valmistuneeseen kirjallisuuskatsaukseen, jonka tuloksena saatuja kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden piirteitä sekä näistä muodostettuja kategorioita käytettiin kyselylomakkeen muodostamiseen. Kategoriat olivat ”Terapeutin ammattitaitoisuus ja tiedon jakaminen”, ”Arvostuksen osoittaminen ja hyvän asiakas-terapeuttisuhteen luominen”, ”Terapeutin kommunikaatiotaidot”, ”Asiakkaan osallistaminen hoitoon” sekä ”Ympäristötekijät”. Kyselyyn osallistui 141 puheterapeuttia. Kyselyn ensimmäisessä osiossa tutkittiin, mitä puheterapeutit pitävät tärkeänä asiakaslähtöisessä puheterapiassa. Toisessa osiossa puheterapeutit arvioivat omaa asiakaslähtöisyyttään. Kyselylomakkeessa käytettyjen kategorioiden erillisyyttä toisistaan analysoitiin varianssianalyysilla sekä keskiarvovertailuilla. Tutkielman tulosten perusteella osallistujat pitivät tärkeimpänä kategoriana puheterapeutin kommunikaatiotaitoja, ja ero muihin kategorioihin oli tilastollisesti merkitsevä. Avoimissa kommenteissa esiin nousi asiakkaan voimavarojen ja vireystilan huomiointi, työkulttuurin sallivuus asiakaslähtöiseen toimintaan sekä asiakkaan autonomian kunnioittaminen. Lisäksi 9 osallistujaa mainitsi resurssien puutteen hankaloittavan asiakaslähtöistä toimintaa. Puheterapeuttien itsearvioinneissa korkeimpia arvoja saivat ”Terapeutin kommunikaatiotaidot” sekä ”Arvostuksen osoittaminen ja hyvän asiakas-terapeuttisuhteen luominen”, jotka erosivat tilastollisesti merkitsevästi muista kategorioista, mutta eivät toisistaan. Ensimmäisen osion kaikki kategoriat saivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia arvoja kuin toisen osion kategoriat, lukuun ottamatta ”Terapeutin ammattitaitoisuus ja tiedon jakaminen” -kategoriaa. Työkokemuksen määrällä ei havaittu olevan yhteyttä itsearvioituun asiakaslähtöisyyteen. Asiakaslähtöisyyttä on tutkittu suomalaisilla puheterapeuteilla vasta vähän. Tästä syystä tutkielman tulokset ovat vasta suuntaa antavia, eikä tuloksista voida tehdä vielä vahvoja johtopäätöksiä. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen suuntaan, että puheterapeutit pitävät asiakaslähtöisyyttä tärkeänä, ja pyrkivät siihen omassa toiminnassaan. Aiempi tutkimus aiheesta tukee tätä tulosta. Aihetta olisi jatkossa syytä tutkia myös puheterapia-asiakkaiden näkökulmasta.