Pese, kuori ja pilko : Reseptien verbien merkitys ruoanlaittokontekstissa ja muissa sanakirjayhteyksissä

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani reseptien verbien merkityksiä ruoanlaittokontekstissa ja muissa sanakirjayhteyksissä. Tutkielmani kuuluu leksikologian alaan. Tutkimukseni kohteena ovat resepteissä esiintyvät verbit ja niiden merkitykset ruoanlaittokontekstissa ja muissa konteksteissa. Tarkastelen myös resepteissä esiintyviä verbiketjuja, deverbaalisia verbi-substantiivi-sanaliittoja ja infiniittisiä verbimuotoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, 1) kuinka paljon resepteissä käytetään verbejä, joiden päämerkitys liittyy ruoanlaittoon, mutta joilla ei ole käyttöä muissa käyttöyhteyksissä, 2) kuinka paljon resepteissä käytetään verbejä, joilla on vakiintunut merkitys ruoanlaittokontekstissa, mutta myös muuta käyttöä ja 3) kuinka paljon resepteissä käytetään yleismerkityksisiä verbejä, joille sanakirja ei esitä käyttöyhteyttä ruoanlaittokontekstissa. Selvitän myös, eroavatko eri medioiden – keittokirjan, aikakauslehtien, internetin ruokasivujen ja blogien – reseptit toisistaan verbien käytössä. Olen käyttänyt analysointini apuna Kielitoimiston sanakirjaa. Tutkimusaineistoni koostuu 28 reseptistä, jotka olen valikoinut keittokirjasta, lehdistä, internetistä ja blogeista siten, että keittokirjasta olen valinnut 14 reseptiä ja muista medioista 4–6 reseptiä. Tutkimusaineisto on kerätty alun perin joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että verbejä, joiden päämerkitys liittyy ruoanlaittoon, esiintyy aineistossani vain 21 kappaletta eli 14 prosenttia verbilekseemeistä. Verbejä, joilla on vakiintunut merkitys ruoanlaittokontekstissa ja käyttöä myös muissa yhteyksissä, esiintyy aineistossa 68 kappaletta eli 44 prosenttia, ja yleismerkityksisiä verbejä esiintyy 65 kappaletta eli 42 prosenttia. Eri medioiden reseptit eroavat toisistaan siinä, millaisia verbejä (päämerkitys, yksi vakiintunut merkitys tai ei vakiintunutta merkitystä ruoanlaittokontekstissa) resepteissä käytetään, kuinka paljon verbejä esiintyy ohjetta kohden ja käytetäänkö median resepteissä verbiketjuja tai infiniittisiä verbimuotoja. Blogiresepteissä käytetään kaksi tai kolme kertaa enemmän verbejä muihin medioihin verrattuna. Keittokirjaresepteissä verbejä ja eri verbilekseemejä käytetään vähiten ohjetta kohden. Keittokirja- ja blogiresepteissä käytetään verbiketjuja ja infiniittisiä verbimuotoja aika paljon, mutta lehti- ja internetresepteissä niitä ei käytetä juuri lainkaan. Jatkotutkimusmahdollisuutena olisi tutkia resepteissä esiintyviä johdoksia ja sananmuodostusta. Toinen jatkotutkimusmahdollisuus olisi verrata suomenkielisiä ja englanninkielisiä reseptejä toisiinsa esimerkiksi verbien osalta.