Matemaattisten ja kielellisten taitojen yhteys varhaislapsuudessa
433.92 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset19
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on tarkastella matemaattisten ja kielellisten taitojen välistä yhteyttä varhaislapsuudessa sekä selvittää, miten nämä taidot vaikuttavat toisiinsa kehityksellisesti. Aihe on tärkeä, sillä varhaislapsuudessa kehittyvät kognitiiviset perustaidot luovat pohjan myöhemmälle oppimiselle, koulumenestykselle ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisylle. Kielellisten ja matemaattisten taitojen yhteyttä on tutkittu aiemmin pääasiassa yksisuuntaisesti kielellisten taitojen vaikutusta korostaen. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin tuonut esille myös matemaattisten taitojen merkityksen kielellisten taitojen kehityksen tukena, mikä korostaa yhteyden vuorovaikutuksellisuutta.
Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kotimaisista ja kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimuksista sekä keskeisistä teoreettisista lähteistä. Aineiston valinnassa hyödynnettiin useita tietokantoja, ja tutkimukset valittiin ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Tarkastelun kohteena olivat varhaislapsuuden (0–8 vuotta) kehitysvaiheessa olevat lapset.
Tulokset osoittivat, että kielelliset ja matemaattiset taidot ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja jakavat osittain samoja kognitiivisia prosesseja, kuten työmuistia, tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta. Kielelliset taidot, erityisesti sanavarasto ja kielellinen ymmärtäminen, tukevat matemaattisten käsitteiden omaksumista ja laskutaidon kehittymistä. Vastaavasti matemaattiset taidot, kuten lukukäsitteiden lukumääräisyyden ymmärtäminen ja looginen päättely, edistävät kielellistä kehitystä muun muassa käsitteellisen ajattelun ja kielenjäsentämisen kautta. Ympäristötekijät vaikuttivat huomattavasti molempien taitoalueiden kehittymiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta matemaattisten ja kielellisten taitojen kehityksen olevan dynaaminen ja kaksisuuntainen prosessi, jota tukevat sekä lapsen yksilölliset kognitiiviset valmiudet että ympäristön tarjoamat oppimisolosuhteet. Huomioimalla taitoalueiden välinen yhteys; voivat varhaiskasvatuksen työntekijät pedagogisessa suunnittelussa hyödyntää menetelmiä, jotka tukevat samanaikaisesti sekä kielellistä että matemaattista kehitystä.