Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyö Japanissa 1900-2000-luvulla

dc.contributor.authorKimpimäki, Anna
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus, Pori|en=Cultural Production and Landscape Studies|
dc.date.accessioned2020-04-20T21:01:10Z
dc.date.available2020-04-20T21:01:10Z
dc.date.issued2020-04-03
dc.description.abstractTutkimuskohteena ovat Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyö Japanissa ja sen toimijat eli lähetystyöntekijät. Tarkoituksena on vertailla ja tuoda esille Sley:n Japani-lähetystyössä tapahtuneita muutoksia ja luoda yhdistyksen kautta näkökulmaa lähetystyön maailmaan. Lähetystyötä tarkastellaan osana yleistä länsimaiden harjoittamaa lähetystyöstrategiaa. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: mitkä tekijät edistävät lähetystyöhön ryhtymistä ja yhdistääkö lähettejä tietyt ominaispiirteet? Lisäksi pohditaan, miten globalisaatio ja informaatioteknologian kehitys on vaikuttanut lähetysjärjestöjen asemaan sekä miten Sley voidaan nähdä identiteettityötä tekevänä kulttuuriperintöyhteisönä. Aineisto painottuu Sley:n lähetystyöntekijöille osoitettuun verkkokyselyyn, yhdistykselle saapuneisiin lähettihakemuksiin vuosilta 1906–2009 sekä hakulomakkeisiin. Primaariaineiston tukena toimivat 1900-luvun lähetystyöntekijän päiväkirjamerkinnät, lehtiartikkelit ja aikaisemmat lähetystyötutkimukset. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että Evankeliumiyhdistyksen nykyaikaisen lähetystyön kriteerit ja lähettien ominaisuudet ovat pitkälti samat kuin ne olivat vuosisata sitten. Nämä kriteerit edustavat yhdistyksen merkitysjärjestelmää ja ryhmäidentiteettiä. Lähetystyö nähdään Sley:n harjoittamana erityistyömuotona, joka ilmentää toiminnallaan yhdistyksen kokonaisvaltaista kulttuuriperintöä. Länsimainen lähetystyöntekijä on edelleen tärkeä osa kirkon pelastussuunnitelmaa, missiota. Vielä 1900-luvulla lähetystyötä tehtiin pitkälti vain länsimaisten kirkkokuntien ehdoilla. Nyt 2000-luvulla kontekstuaalisesta teologiasta on tullut tärkeä osa nykyajan lähetystyötä. Se on muuttunut kirkkojen väliseksi yhteistyöksi, jota määrittelevät erilaiset kehityshankkeet. Uskonnon merkitys ei ole vähentynyt, vaan pikemminkin monimuotoistunut. Selviytyäkseen lähetysjärjestöt ovat joutuneet kehittämään uusia työmuotoja saadakseen näkyvyyttä toiminnalleen. Informaatioteknologian ansiosta lähetystyöllä ei ole koskaan aiemmin ollut nykyisen kaltaisia mahdollisuuksia ihmismassojen saavuttamiseksi.
dc.format.extent113
dc.identifier.olddbid166254
dc.identifier.oldhandle10024/149390
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11407
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020042019412
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149390
dc.subjectlähetystyö, identiteetti, kulttuuriperintöyhteisö, globalisaatio, merkitysjärjestelmä, kristinusko
dc.titleSuomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyö Japanissa 1900-2000-luvulla
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
opinnäytetyö.pdf
Size:
1.14 MB
Format:
Adobe Portable Document Format