Superoikeus henkilötietojen suojaan? : Tietosuojaperusoikeuden asema suhteessa kilpaileviin näkökohtiin eurooppalaisen oikeuskäytännön valossa

Abstract

Tutkielman aiheena on henkilötietojen suojan perusoikeudellinen asema Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko henkilötietojen suojalla tässä oikeuskäytännössä perusteeton erityisasema suhteessa muihin perusoikeuksiin ja painaviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, miten henkilötietojen suoja voitaisiin oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa paremmin sovittaa yhteen kilpailevien perusoikeuksien ja yleisten etujen kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan henkilötietojen suojan kanssa kilpailevista perusoikeuksista ja yleisistä eduista erityisesti sananvapautta ja yleistä turvallisuutta.

Tutkielmassa on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää. Menetelmässä on hyödynnetty Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamiesten ratkaisuehdotuksia sekä oikeuskirjallisuutta.

Henkilötietojen suojan ja muiden perusoikeuksien välisessä ulottuvuudessa tutkielman johtopäätös on, että arvioidun oikeuskäytännön perusteella tietosuojalla näyttäisi olevan tietynasteinen erityisasema suhteessa sananvapauteen. Tämä erityisasema perustuu erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen noudattamaan pääsääntöön, jonka mukaan hakukoneiden tuloksia koskevan unohtamisoikeuden arvioinnin yhteydessä henkilötietojen suoja lähtökohtaisesti syrjäyttää kaikki sen kanssa kilpailevat perusoikeudet. Sen sijaan tietosuojan ja yleisten etujen välisessä suhteessa tutkielman johtopäätös on, että erityisasemaa ei ole havaittavissa.

Henkilötietojen suojan ja sen kanssa kilpailevien näkökohtien yhteensovittamisongelman ratkaisemiseksi tutkielmassa argumentoidaan, että EUT:n tulisi purkaa omaksumansa tietosuojan lähtökohtainen etusijasääntö. Lisäksi tutkielmassa ehdotetaan, että EUT ottaisi tietosuojan ja sananvapauden välisessä punninnassa enemmän mallia tietosuojan ja yleisten etujen välisten oikeustapausten johdonmukaisemmasta lähestymistavasta. Tutkielmassa arvioidaan, että erityisesti EU:n perusoikeuskirjan 52 artiklan sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen omaksumien punnintasääntöjen tarkempi seuraaminen voisivat parantaa yhteensovittamista tässä suhteessa.