Käsityksiä kansainvälisyydestä ja globaalikasvatuksesta kansainvälisissä kouluissa : Kansainvälisten koulujen opetussuunnitelmien analysointi ja edustajien teemahaastattelut

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten kansainväliset koulut tuovat esille kansainvälisyyttä ja globaalikasvatusta opetussuunnitelman tasolla ja koulun toimintakulttuurissa. Tutkimus käsitteli Suomessa ja Islannissa sijaitsevien kansainvälisten koulujen opetussuunnitelmien ja edustajien käsityksiä kansainvälisyydestä ja globaalikasvatuksesta.

Tutkimus oli laadullinen, ja siinä hyödynnettiin vertailevan tutkimuksen näkökulmaa. Tutkimusaineisto koostui kahdesta opetussuunnitelmasta sekä yhteensä kuudesta teemahaastattelusta. Suomen koulun opetussuunnitelma saatiin koulun nettisivuilta, kun taas Islannin koulun opetussuunnitelma saatiin kyseisen koulun rehtorilta. Teemahaastatteluihin osallistuneista kolme työskenteli Islannin koulussa ja kolme Suomen koulussa. Haastatteluista neljä toteutettiin englanniksi ja kaksi suomeksi. Molemmat tutkimuksen aineistot analysoitiin hyödyntämällä aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineistojen analyyseissa pääteemoina olivat kansainvälisyys ja globaalikasvatus. Pääteemat jakautuivat edelleen ylä- ja alateemoihin.

Tutkimustulosten mukaan kansainvälisyyden käsittelyssä opetussuunnitelmissa keskityttiin monikielisyyteen, kulttuurienväliseen toimintaan sekä maailman ja kulttuurien moninaisuuden tietämykseen. Molempien koulujen opetussuunnitelmissa nousi esiin globaalikasvatuksen ulottuvuudet kestävä kehitys, ihmisoikeudet sekä monikulttuurisuuskasvatus. Lisäksi molemmissa opetussuunnitelmissa käsiteltiin konfliktitilanteita. Opetussuunnitelmien eroavaisuutena todettiin olevan teemojen käsittelyn laajuus. Suomen koulun opetussuunnitelmassa selkeästi avattiin käsiteltäviä teemoja, kun taas Islannin koulun opetussuunnitelmassa teemojen käsittely jäi abstraktille tasolle. Eroavaisuutena oli myös kansainvälisyyteen liittyvien teemojen sisällöt. Islannin koulun opetussuunnitelmassa keskityttiin enemmän yksilölle tarpeellisten tietojen, taitojen ja asenteiden kertomiseen, kun taas Suomen koulun opetussuunnitelmassa taas painopiste vaikuttaa olevan selkeästi maailman, muiden ihmisten, yhteiskuntien ja kulttuurien havaitsemisessa.

Kansainvälisten koulujen edustajien haastatteluista kansainvälisyyden näkemyksissä korostui kieli- ja kulttuuritaustat sekä niiden kunnioittaminen koulussa. Molempien koulujen edustajien haastatteluista esiin nousi oppilasaineksen kansainvälisyys kansainvälisyyden esimerkkinä koulussa. Tutkimustuloksista voidaan todeta maailman ja yhteisen ymmärryksen olevan yksi tekijä globaalikasvatusta määriteltäessä molempien koulujen edustajien keskuudessa. Globaalikasvatuksen ulottuvuuksista erityisesti monikulttuurisuuskasvatus ja kestävä kehitys näkyivät edustajien mukaan koulujen toimintakulttuureissa. Matkustelu ja asuminen muissa valtioissa linkitettiin sekä kansainvälisyyteen että globaalikasvatukseen. Kansainvälisten koulujen edustajien näkemysten eroavaisuuksiksi todettiin kansainvälisyyteen ja globaalikasvatukseen liittyvien konkreettisten tapahtumien hyödyntäminen opetuksessa. Suomen koulun edustajat esittivät monia pääteemoihin liittyviä opetuksen esimerkkejä, kun taas Islannin koulun edustajien näkemykset keskittyivät yleismaailmalliseen ymmärrykseen pääteemoista. Tämä abstraktimman tason esittely islantilaisilla osallistujilla on yhteydessä OPS:ssa nähtyihin eroihin.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta kansainvälisyyden ja globaalikasvatuksen olevan edelleen hyvin abstrakteja käsitteitä, joiden määritteleminen on haasteellista myös kansainvälisissä kouluissa. Pitäisikö meidän selventää käsitteitä, jotta osaamme käsitellä muuttuvaa maailmaa?