Nielurisaleikkaukset : uusintaleikkausten esiintyvyys
700.52 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset500
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Nielurisaleikkaus on yleisin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla tehtävä leikkaustoimenpide. Tavallisimpia indikaatioita nielurisaleikkaukselle ovat nielurisojen tulehdukselliset ja liikakasvusta johtuvat syyt sekä kasvainepäilyt. Leikkausmenetelmistä ovat käytössä nielurisojen kokopoisto eli ekstrakapsulaarinen tonsillektomia ja nielurisojen osapoistomenetelmät intrakapsulaarinen tonsillektomia ja tonsillotomia.
Nielurisaleikkauksella on hyötyjen lisäksi haittoja. Lyhyellä aikavälillä yksi vakavimmista haitoista on jälkiverenvuoto. Pitkän aikavälin haitoista vakavimpana voidaan pitää nielurisojen uusintaleikkausta. Nielurisakudos voi kasvaa uudelleen ensimmäisen nielurisaleikkauksen jälkeen ja aiheuttaa uusia tulehduksellisia tai liikakasvusta johtuvia oireita. Oireisimmilla potilailla päädytään uusintaleikkaukseen.
Tutkimuksen päämääränä oli selvittää katsauksellisesti nielurisojen uusintaleikkausten korrelaatioita ja koota yhteen eri tutkimusten tuloksia helposti vertailtaviksi. Tutkimusaineistona käytettiin PubMed:n 2000–2023 julkaisuja aiheesta ja tutkimusmetodina sovellettua systemaattista katsausta.
Aineistossa nielurisojen uusintaleikkausten esiintyvyys oli nielurisojen osapoistojen jälkeen 0,2–6,1%. Tutkimuksissa, joissa oli käytetty vain intrakapsulaarista tonsillektomiaa osapoistomenetelmänä uusintaleikkaukseen päätyi 0,2–2,6% leikatuista. Nielurisan kokopoiston jälkeen uusintaleikkausten esiintyvyys oli 0–0,6%. Uusintaleikkauksen esiintyvyys siis nousi, mitä enemmän nielurisakudosta jätettiin nielurisakuoppaan.
Itsenäinen riskitekijä uusintaleikkaukselle on potilaan nuori ikä nielurisaleikkauksen hetkellä. Uusintaleikkauksen riski laskee nopeasti primaarileikatun iän noustessa. Alle 2-vuotiailla potilailla uusintaleikkaukseen joutuminen on melko yleistä, mutta yli 5-vuotiailla harvinaista. On tärkeää harkita potilaskohtaisesti, onko leikkaushaittojen vai uusintaleikkausriskin minimoiminen tärkeämpää yksittäisen potilaan kohdalla leikkausmenetelmästä päätettäessä. Lisätutkimusta tarvitaan eri nielurisaleikkausmenetelmien pitkäaikaistuloksista ja leikkausindikaatioiden vaikutuksesta uusintaleikkauksiin.