Tekoälysäädöksen yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille asettaman unionin tekijänoikeuden noudattamisvelvoitteen toteuttaminen käytännössä

Abstract

Tekoälysäädöksen 53 artikla asettaa yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille tekijänoikeuden noudattamisvelvoitteen. Velvoite on yleisluontoinen, eikä artikla sisällä konkreettisia tai selkeitä toimia, joiden avulla yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoaja voi noudattaa velvoitetta. Euroopan komission julkaisema käytännesääntö toimii ohjeena velvoitteen noudattamiseksi. Koska tekoälyalalle ei ole vielä muodostunut unionin laajuisia yhtenäisiä standardeja, on käytännesäännön toimenpiteiden noudattaminen toistaiseksi tehokkain keino noudattaa tekijänoikeuden noudattamisvelvoitetta. Huomionarvoista on kuitenkin käytännesääntöön sitoutumisen vapaaehtoisuus, josta johtuen yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat voivat myös osoittaa velvoitteen noudattamisen muilla keinoilla. Tutkielman kohteena on tekijänoikeuden noudattamisvelvoitteen esittely sekä konkretisoiminen. Käytännesäännön ja oikeustapausanalyysin avulla tukielmassa pyritään tunnistamaan ja osoittamaan keinoja, joiden avulla yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat voivat osoittaa noudattavansa tekijänoikeuden noudattamisvelvollisuutta. Tutkielma on luonteeltaan lainopillinen. Tutkielmassa analysoidaan tekoälyn ja tekijänoikeuden rajapintaa koskevaa saksalaisen tuomioistuimen päätöstä ja arvioidaan sen merkitystä voimassa olevan unionin lainsäädännön ja soveltuvan oikeuskirjallisuuden avulla. Tämän lisäksi tutkielmassa systematisoidaan toimenpiteitä, joiden avulla yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoaja voi osoittaa toimiensa lainmukaisuuden. Nämä toimenpiteet kootaan yhteenvedossa yhteen ja niitä esitetään tekijänoikeuden noudattamisvelvoitetta konkretisoivina toimina. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että käytännesäännön noudattaminen on keskeisin keino noudattaa velvoitetta. Käytännesääntöihin sitoutumisen vapaaehtoisuus ja alan standardien puute jättävät velvoitteen noudattamisen keinot suhteellisen vapaamuotoisiksi. Epäselvyys tarkoista toimista sekä ennakkotapausten puute synnyttävät kysymysmerkkejä velvoitteen noudattamisen keinoista. Lopuksi todetaan, että velvoitteen noudattamisen tulevaisuus tulee muotoutumaan pääasiassa juuri ennakkoratkaisujen sekä standardien ympärille. Toistaiseksi noudattamisen keskiössä ovat kuitenkin käytännesääntö, tekstin- ja tiedonlouhinnan poikkeus sekä tämän poikkeuksen opt-out -varaus.