Tekoäly henkilöstöhallinnon apuna

dc.contributor.authorEklund, Karoliina
dc.contributor.departmentfi=Johtamisen ja yrittäjyyden laitos|en=Department of Management and Entrepreneurship|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Johtaminen ja organisointi|en=Management and Organisation|
dc.date.accessioned2019-06-19T21:01:48Z
dc.date.available2019-06-19T21:01:48Z
dc.date.issued2019-06-06
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia ja mielipiteitä henkilöstöhallinnon parissa työskentelevillä on tekoälyn käytöstä osana arjen työtään. Tutkimusaihetta tarkasteltiin erityisesti rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen näkökulmista, sillä näillä alueilla vaikutti olevan eniten tekoälykomponentteja käytössä. Tutkimusaihe on verrattain uusi, sillä tekoäly on tullut käyttöön suomalaisyrityksiin vasta hiljattain. Tästä syystä onkin mielekästä tutkia aihetta. Tavoitteena oli ennen kaikkea saada selville, mitä hyötyjä ja haittoja tekoälyn käytöstä voi HR-työntekijän arjen työlle olla, mutta selvittää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Tekoälyn kehittyessä nopeasti ja tullessa entistä enemmän osaksi työelämää, on näiden tutkiminen tärkeää. Päätutkimuskysymyksenä on ”Millaisia kokemuksia ja mielipiteitä henkilöstöhallinnossa työskentelevillä on tekoälystä osana omaa työtään?”. Tutkimusaineisto käsitti viisi henkilöstöhallinnossa työskentelevän henkilön haastattelua. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena, ja tavoitteena olikin saada mahdollisimman subjektiivista tietoa pohjautuen haastateltavien omiin näkemyksiin ja kokemuksiin. Analyysivaiheen löydöksiä olivat kokemuksien ja mielipiteiden pohjalta löytyneet kolme suhtautumistyyppiä: asiantuntijat, varautuneet ja tekoälyintoilevat. Asiantuntija-suhtautumistyyppi korosti asiantuntevaa ja neutraalia otetta tekoälyyn. Varautuneiden kommenteissa korostui kyllästyminen ja työläys. Tekoälyintoilijat sen sijaan olivat innostuneen oloisia ja pitivät itseään teknologiamyönteisinä ihmisinä. He myös korostivat tekoälyn rajattomia mahdollisuuksia. Näiden pohjalta jatkettiin hyvien ja huonojen kokemusten vertailua suhtautumistyyppien perusteella. Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että asiantuntijoilta löytyi yhtä paljon hyviä ja huonoja tekoälyn käyttökokemuksia, kun taas varautuneilla huonot kokemukset korostuivat. Tekoälyintoilijat sen sijaan korostivat hyviä kokemuksia. Tulevaisuuden näkemyksien osalta suhtautumistyyppejä oli lähinnä kahta; asiantuntija-suhtautumistyyppiä ja tekoälyintoilevia. Kaikkien haastateltavien vastauksissa toistuivat näkemykset eettisistä tekijöistä, kuten rasismista uhkina, ja toisaalta esille tuotiin myös tekoälyn mahdollisuudet tulevaisuudessa.
dc.format.extent72
dc.identifier.olddbid164829
dc.identifier.oldhandle10024/147988
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13055
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019061921388
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/147988
dc.subjecthenkilöstöhallinto, HR, tekoäly, teknologinen kehitys, big data
dc.titleTekoäly henkilöstöhallinnon apuna
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Eklund_Karoliina_opinnayte.pdf
Size:
1.03 MB
Format:
Adobe Portable Document Format