Kemian opetuksen nykytila ja tulevaisuus

dc.contributorMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Faculty of Mathematics and Natural Sciences, Kemian laitos, Kemian opettaja-
dc.contributor.authorTeuhola, Lauri
dc.contributor.departmentfi=Kemian laitos|en=Department of Chemistry|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Mathematics and Natural Sciences|-
dc.contributor.studysubjectfi=Kemia|en=Chemistry|
dc.date.accessioned2017-01-30T14:09:14Z
dc.date.available2017-01-30T14:09:14Z
dc.date.issued2017-01-30
dc.description.abstractKemian opetus on tällä hetkellä muutoksessa Suomessa ja muuallakin maailmassa. Vaikka uudistuksia tehdään hallinnollisella tasolla, muutokset eivät välttämättä näy käytänteissä toivotulla tavalla. Yläkoulun ja lukion opiskelijoiden asenteet kemian opiskelua kohtaan eivät ole kovin positiivisia, ja koko oppiaineen merkityksellisyys on kyseenalaistettu. Kemiaa ei nähdä osana yhteiskuntaa tai elinympäristöä. Perinteiset luentomaiset oppitunnit eivät motivoi opiskelijoita, mutta erilaiset kokeelliset toimintatavat nähdään edelleen hyvinä. Tieto- ja viestintäteknologialla on edellytyksiä tuoda uusia toimintatapoja myös kemian opetukseen. Kuitenkin resurssit ja opettajien asenteet rajoittavat uuden teknologian laajamittaista käyttöönottoa. Kemian kannalta opetusvideot, erilaiset visualisoinnit ja virtuaalilaboratoriot voisivat tuoda vaihtelua perinteisiin opetusmenetelmiin. Toisaalta sähköinen ylioppilaskoe tuo mukanaan omat haasteensa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada muutettua opiskelijoiden asenteita kemian opiskelua kohtaan paremmiksi. Opiskelijoiden vähäinen motivaatio eli ole ainoa ongelma, vaan myös esimerkiksi käytetyt opetusmenetelmät ja vanhempien asenteet vaikuttavat kielteisesti. Tietotekniset sovellukset kehittyvät kovaa vauhtia, ja kemian opetusta olisi kenties mahdollista rikastaa käyttämällä esimerkiksi lisäketodellisuutta (augmented reality) laboratoriotöiden yhteydessä. On mahdollista, että tulevaisuudessa laboratoriotöitä tehdään laajamittaisesti käyttämällä virtuaalitodellisuutta. Tutkielmassa esitellään myös erillinen erikoistyöosio, jossa tutkittiin Itämeren silakoiden raskasmetalleja käyttämällä puolimikroanalyysiä. Tällä menetelmällä ei näytteestä löytynyt raskasmetalleja. Erikoistyö muokattiin oppilastyöksi, jota suorittamaan tuli pieni lukiolaisryhmä. Ryhmä antoi työstä palautetta. Opiskelijoiden mielestä työ oli melko työläs ja haastava, mutta samalla mielenkiintoinen ja erilainen heidän tavallisesti tekemiinsä harjoitustöihin verrattuna.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid146876
dc.identifier.oldhandle10024/130880
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/8606
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/130880
dc.titleKemian opetuksen nykytila ja tulevaisuus-

Tiedostot