Onkolyyttiset adenovirukset

Abstract

Onkolyyttinen viroterapia perustuu luonnon kannan tai geneettisesti muokattuihin viruksiin, jotka tunnistavat ja infektoivat vain syöpäsoluja. Onkolyyttinen virus toimii kahdella tavalla: Se infektoi ja tuhoaa syöpäsolun tai tuottaa syöpäsoluun tekijöitä, jotka aktivoivat immuunijärjestelmän soluja, mikä johtaa syöpäsolujen tuhoutumiseen. Adenovirukset ovat käytetyimpiä onkolyyttisiä viruksia. Ne sopivat onkolyyttisiksi viruksiksi hyvin, koska niillä on laaja tropismi eli kohdesoluhakuisuus sekä suuri genomi, johon pystyy liittämään siirtogeenejä. Nykyaikaiset adenovirusvektorit eivät enää muistuta luonnon kannan adenovirusta, vaan ovat virusosien toiminnallinen kokonaisuus. Onkolyyttiset adenovirukset tai -virusvektorit eivät sisällä koko adenovirusgenomia, vaan sen valikoituja osia sekä siirtogeenin, joka ilmentää kohdeproteiinia, joka aktivoi immuunijärjestelmää. Adenovirusvektori voi replikoitua infektoidussa solussa tuottaen toivotun terapiavasteen, mutta se ei ole viruksena lisääntymiskykyinen eikä tuota uusia infektiokykyisiä viruspartikkeleita. Niiden muodostumista voidaan rajoittaa hyödyntämällä syöpäsolujen vaurioituneita säätelymekanismeja, joiden avulla replikaatio tapahtuu vain epänormaaleissa olosuhteissa ja toisaalta lisäämällä virusvektorin osat erillisinä viruspartikkelin sisään. Infektiotehokkuutta ja kohdentumista voidaan parantaa muokkaamalla adenovirusten kapsidirakennetta. Adenoviruksia on pitkään käytetty geeniterapiassa ja testattu paljon kliinisissä syöpäkokeissa, mutta syöpäterapiakäyttöön on olemassa vain yksi adenoviruspohjainen lääkevirus, ja sekin on hyväksytty käyttöön vain Kiinassa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että onkolyyttiset adenovirukset tehostavat toisen hoitomuodon vaikutuksia eli niitä voidaan käyttää syövän yhdistelmähoidoissa