IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISTYYTYVÄISYYS OSANA HYVINVOINTIA Tyytyväisyys asunto-, palvelu- ja asuinympäristöön neljännessä iässä

dc.contributorSosiaalipolitiikka-
dc.contributor.authorRomppainen, Sirpa
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiaalipolitiikka|en=Social Policy|
dc.date.accessioned2017-04-12T09:00:54Z
dc.date.available2017-04-12T09:00:54Z
dc.date.issued2017-04-12
dc.description.abstractTutkielman aiheena on ikääntyneiden asumistyytyväisyys osana hyvinvointia. Tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden 80 vuotta täyttäneiden tyytyväisyyttä asuntoympäristöön, palveluympäristöön sekä asuinympäristöön. Asuntoympäristötyytyväisyys käsitti ikääntyneiden tyytyväisyyden asunnon kokoon, asunnon varusteisiin ja asumisen kustannuksiin. Palveluympäristötyytyväisyys piti sisällään ikääntyneiden tyytyväisyyden asuinalueen liikenneyhteyksiin, asuinalueen kaupallisiin palveluihin sekä asuinalueen kunnallisiin palveluihin. Asuinympäristötyytyväisyydellä kuvattiin ikääntyneiden tyytyväisyyttä asuinalueen luontoon ja puistoihin, asuinalueen arkkitehtuuriin eli talojen ulkonäköön sekä asuinalueen turvallisuuteen. Ikääntyneiden asumistyytyväisyyden eri ulottuvuuksia pyrittiin selittämään sosiodemografisilla, asumiseen liittyvillä sekä toimintakykyyn liittyvillä seitsemällä selittävällä muuttujalla. Kyseessä on THL:n HYPA2013 -haastatteluaineistoon perustuva tutkimus, jonka kuvailevana tutkimusmenetelmänä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä ja monimuuttujamenetelminä kaksisuuntaista ja kolmisuuntaista varianssianalyysiä sekä moniluokitteluanalyysiä (MCA). Ikääntyneet olivat tyytyväisiä asumisensa eri ulottuvuuksiin ja heidän asumistyytyväisyytensä oli yleisempää kuin aiempien tutkimusten mukainen suomalaisten keskimääräinen asumistyytyväisyys. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat iäkkäät henkilöt olivat tyytymättömämpiä asunto- ja palveluympäristöönsä kuin kaupunkimaisissa kunnissa asuvat. Omistusasunnoissa asuvat iäkkäät olivat tyytyväisempiä asuntoympäristöönsä kuin vuokra-asunnoissa tai muissa asumismuodoissa asuvat. Palvelutaloissa asuvat ja toimintakyvyltään heikommat ikääntyneet olivat asuntoympäristöönsä muita tyytymättömämpiä. Moniluokitteluanalyysien perusteella ikääntyneiden asuntoympäristö- ja palveluympäristötyytyväisyyttä ennusti asuinkunnan tyyppi. Suomessa ja maailmanlaajuisesti on tavoitteena, että ikääntyneet asuvat kotona (aging-in-place). Myös ikääntyneet itse haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotona ikääntyminen vaatii kuitenkin asumisvaihtoehtoja, esteettömiä asuinympäristöjä, laadukkaita ja monipuolisia palveluja sekä toimintakykyä tukevia teknologisia ratkaisuja, jotta ikääntyneiden hyvinvointi turvattaisiin ja he selviäisivät kodeissaan itsenäisesti.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentfulltext
dc.identifier.olddbid150576
dc.identifier.oldhandle10024/134366
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11114
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201704126090-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/134366
dc.titleIKÄÄNTYNEIDEN ASUMISTYYTYVÄISYYS OSANA HYVINVOINTIA Tyytyväisyys asunto-, palvelu- ja asuinympäristöön neljännessä iässä-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
SirpaRomppainen.pdf
Size:
905.83 KB
Format:
Adobe Portable Document Format