IFRS 16 ja johdon harkintavalta : Diskonttokoron opportunistinen valinta ja sen vaikutus yrityksen arvonmääritykseen

Abstract

IFRS 16 -standardin voimaantulo muutti merkittävästi vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyä pakottamalla yritykset siirtämään aiemmin taseen ulkopuolella pidetyt vuokravastuut taseeseen. Vaikka standardiuudistuksen tavoitteena oli parantaa taloudellisen raportoinnin läpinäkyvyyttä, se jätti yritysjohdolle merkittävää harkintavaltaa taseeseen aktivoitavien vastuiden diskonttaamisessa käytettävän koron määrittämisessä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, hyödyntääkö johto standardin sallimaa joustovaraa opportunistisesti valitsemalla todellista riskitasoa korkeamman diskonttokoron, ja miten tämä valinta vaikuttaa yrityksen raportoituihin tunnuslukuihin ja arvonmääritykseen analyytikon näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, ja sen empiirinen aineisto koostuu 285 suuresta ja keskisuuresta eurooppalaisesta pörssiyhtiöstä poikkileikkausajankohtana 31.12.2025. Otos on rajattu yhdeksälle toimialalle, joiden vuokraintensiviteeteissä esiintyy vaihtelua. Johdon subjektiivisen harkintavallan analysoimiseksi yritysten itse raportoimia avaintunnuslukuja verrataan objektiivisiin, vuokrakohteiden vakuusarvon huomioivalla LGD-mallilla (Loss Given Default) oikaistuihin tunnuslukuihin. Oikaisumallissa yritysten diskonttokorot on määritetty hyödyntäen toimialakohtaisia CDS-marginaaleja ja vuokrakohteiden palautusasteita. Hypoteesien testaamisessa hyödynnetään ei-parametristä Wilcoxonin testiä, yhden otoksen t- testiä, Spearmanin ja Pearsonin korrelaatioita sekä usean selittäjän lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritysten itse raportoimat taloudelliset tunnusluvut eroavat tilastollisesti merkitsevästi objektiivisella LGD-mallilla oikaistuista luvuista. Havaitut erot viittaavat siihen, että IFRS 16 - standardin jättämää joustovaraa diskonttokoron valinnassa hyödynnetään opportunistisesti taseeseen aktivoitavan velan minimoimiseksi, mikä saa yrityksen näyttämään ulkoisen analyytikon silmään todellista vähäriskisemmältä ja edullisemmin hinnoitellulta. Lisäksi regressioanalyysin tulokset ovat linjassa positiivisen laskentatoimen teorian kanssa, sillä suurempi vuokraintensiviteetti on yhteydessä suurempaan oikaisutarpeeseen, mikä voi viitata johdon kannustimiin hyödyntää diskonttokorkoon liittyvää harkintavaltaa. Ilmiö korostuu etenkin kaikkein vuokraintensiivisimmillä toimialoilla, kuten vähittäiskaupan alalla ja kuljetusalalla. Tutkimus korostaa, että analyytikoiden ja sijoittajien on syytä suhtautua kriittisesti IFRS 16 - lukuihin yliarvostuksen välttämiseksi.