Huoltajien tunnepurkauksien vaikutus opettajan työn kokonaiskuormitukseen opettajien kokemana

Abstract

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten opettajat kokevat kodin ja koulun välisen haastavan yhteistyön ja miten huoltajien tunnepurkaukset vaikuttavat opettajien työn kokonaiskuormitukseen. Lisäksi tavoitteena on ollut kartoittaa kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutusväyliä sekä sitä, mitkä asiat edistävät opettajan työssä jaksamista. Tutkimus on tehty hyödyntäen laadullista tutkimusmenetelmää, jonka avulla selvitettiin haastateltavien kokemuksia sekä ajatuksia huoltajien tunnepurkausten vaikutuksesta opettajien työn kokonaiskuormaan. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelurungon avulla haastattelujen muodossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän eri tehtävissä toimivaa opettajaa. Tutkimusmetodina on käytetty fenomenografiaa, joka ohjaa myös analyysia. Tutkimuksen tuloksista keskeisimmiksi voidaan nostaa opettajien työn yleisen kuormittavuuden olevan kohtuullinen ja työn sisällön hallinta on pitkälti opettajien omissa käsissä. Tästä huolimatta haastavien perheiden määrä on lisääntynyt opetusryhmissä, mikä heijastuu suoraan opettajan työn kuormittavuuteen. Vaikka konfliktitilanteita ja haastavia yhteistöitä kotien kanssa on edelleen suhteessa harvoin, ovat huoltajien tunnepurkauksista aiheutuneet konfliktitilanteet erittäin suuria kuormituspiikkejä opettajan työssä. Huoltajien tunnepurkauksien johdosta myös opettajan hyvinvointi kärsii pääasiassa henkisten voimavarojen heikentyessä. Ammatillisen kasvun todettiin olevan pitkälti yhteydessä kodin kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kriittistä palautetta tulee oppia opettajan ammatissa ottamaan vastaan. Työssäjaksamisen edistävistä tekijöistä tärkeimmäksi nimettiin kollegiaalinen tuki, jonka avulla haastavia tilanteita sekä vastuuta ongelmallisista tilanteista pystyttiin jakamaan nopeammin, mitä esimerkiksi työterveyden tarjoamien palveluiden. Esimiehen vaikutus kodin ja koulun kriisiytyneessä yhteistyössä todettiin olevan välttämätön ja usein tilannetta rauhoittava tekijä. Tästä huolimatta osa opettajista sanoi, etteivät saaneet esimieheltä kaipaamaansa tukea työhönsä. Kodin ja koulun yhteistyötä on tutkittu suomalaisessa tutkimuksessa paljon ja yhteistyöllä on todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia oppilaan koulunkäyntiin. Kodin osallisuutta koulun arjessa on viimeisten vuosikymmenten aikana lisätty, joten koulun ja kodin välinen yhteistyön luonne on muuttunut tiedottavasta yhteistyöstä enemmän konsultoivampaan kasvatuskumppanuuteen. Kodeilla on tänä päivänä enemmän valtaa vaikuttaa lastensa koulunkäyntiin sekä koulussa tapahtuviin asioihin. Koska yhteistyön määrää on lisätty viimeisten vuosien aikana paljon, on myös konfliktitilanteet lisääntyneet opettajien arjessa. Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin ne asiat, mihin huoltajien tunnepurkaukset todella vaikuttavat opettajien työelämässä. Lisäksi tutkimuksessa on nostettu esille ne tekijät, jotka lisäävät ja ylläpitävät opettajien työhyvinvointia