Talouskriisien vaikutus populismin nousuun Pohjoismaissa

Abstract

Populismin kannatus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla sekä kansainvälisesti että Pohjoismaissa. Keskeisiksi tekijöiksi on esitetty talouskuria ja työttömyyttä, automaatiota ja globalisaatiota, kulttuuria ja asenteita sekä sosiaalista mediaa ja internetiä. Taloustieteen tutkimuksissa on erimielisyyksiä taloudellisten ja ei-taloudellisten tekijöiden vaikutusten suuruudesta populismin kannatuksen nousussa. Talouskriisien on havaittu lisäävän populismin kannatusta, mutta talouskriisien seuraukset ovat vaihdelleet sekä valtio- että kriisikohtaisesti. Tutkielmassa tarkastellaan populismin nousuun vaikuttavia syitä kirjallisuuskatsauksena. Lisäksi käsitellään talouskriisien vaikutusta empiiristen tutkimusten perusteella. Empiiriset esimerkit käsittelevät 1990-luvun lamaa, finanssi- ja velkakriisiä sekä koronapandemiaa. Tutkielmassa vertaillaan kansainvälisten tutkimusten tuloksia ja Pohjoismaissa tapahtunutta populismin kannatuksen nousua. Vertailun perusteella esitetään johtopäätökset pohjoismaisen populismin noususta. Tutkimusten perustella samat tekijät ovat vaikuttaneet pohjoismaiseen ja kansainväliseen populismin nousuun. Lähdekirjallisuudessa keskeisimmäksi tekijäksi on esitetty taloudellisten ja ei-taloudellisten tyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden muutosta. Empiiristen havaintojen perusteella vaikuttaa, että Pohjoismaissa maahanmuuttokriittisyys on ollut keskeinen syy populismin nousussa, vaikka tutkimuksissa on enimmäkseen korostettu taloudellisia tekijöitä.