Näköjärjestelmän toimintahäiriöiden tutkiminen aivovammojen diagnostiikassa

Abstract

Traumaattiset aivovammat eli TBI:t (Traumatic Brain Injury) ovat yllättävän yleisiä Suomessa. TBI:en diagnosointi ja luokittelu vaikeusasteen mukaan on tärkeää, sillä osalle aivovamman saaneista potilaista kehittyy trauman jälkeen myöhäiskomplikaatiota. Tällä hetkellä aivovammojen luokitteluun käytetään vamman jälkeisen muistiaukon kestoa eli post-traumaattista amnesiaa (PTA), sekä potilaan tajunnan tason arviota Glasgow Coma Scale -luokittelulla (GCS). Näihin menetelmiin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, joiden takia niiden ennustearvoa ei tule ylikorostaa, ja varsinkin lievien aivovammojen diagnostiikassa PTA ja GCS eivät ole riittävän tarkkoja. Potilaan toipumista aivovammasta taas seurataan GOSE -kyselyllä, joka on lääkärin objektiivinen arvio potilaan toipumisesta, sekä Rivermead -oirekyselyllä, jossa potilas subjektiivisesti arvioi kokemiaan oireita. Tässä tutkimuksessa 17 aivovammapotilaalle suoritettiin aivovammapoliklinikan 6 kuukautta vamman jälkeen pidettävän toipumisarvion yhteydessä näköjärjestelmän tutkimus Ocusweep-laitteella, joka perustuu reaktioajan mittaukseen visuaalisissa etsintätehtävissä. Potilaille tehtiin samalla vastaanottokäynnillä neuropsykologinen tutkimus CANTAB:llä (Cambridge Neuropsychological Test Automated Battery). Tutkimuskerran yhteydessä lääkärin vastaanotolla potilaat täyttivät Rivermead-oirekyselyn ja neurologi teki heistä GOSE-arvion. Hypoteesina tutkimuksessa oli, että silmänliikkeiden tutkimus on objektiivinen tapa arvioida aivovammapotilaiden toipumista, ja että silmänliikkeet korreloivat potilaan kognitiiviseen toipumiseen. Tarkoituksena oli määrittää CANTAB:n ja Ocusweepin korrelaatioilla, mitä kognition alueita Ocusweepin testit mittaavat. Tutkimuksessamme löytyi runsaasti tilastollisesti merkittäviä korrelaatioita CANTAB:n neuropsykologisten testien ja Ocusweepin neural-testipatterin välillä. Tutkittavien kokonaismäärä oli kuitenkin varsin pieni, joten tilastollisesti merkittävien korrelaatioiden luotettavuutta on vaikea arvioida. Kuitenkin CANTAB:n orbitofontaalisen aivokuoren toimintaa mittaavan CGT:n ja Muistinvarainen katseensiirto -testin, prefrontaalisia aivoalueita aktivoivan IED:n ja Ocusweepin RTP-testin sekä frontaali- ja parietaalilohkojen aktivoivan RVP:n ja Ocusweepin antisakkaditestin väliltä löytyi niin useassa kohtaa tilastollisesti merkittävää korrelaatiota, että näiden Ocusweepin neural-testien käyttöä aivovammapotilaiden toipumisarviossa on vähintäänkin syytä tutkia lisää.