Vedelliset kehot Albert Edelfeltin taiteessa : Vedenneitojen toimijuudet taiteilijan symbolistisissa kokeiluissa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorNevalainen, Salla
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Taidehistoria|en=Art History|
dc.date.accessioned2025-01-20T22:30:59Z
dc.date.available2025-01-20T22:30:59Z
dc.date.issued2025-01-14
dc.description.abstractTutkielmassani tarkastelen vedenneidon hahmoa Albert Edelfeltin teoksissa. Tarkoituksena on selvittää, miten vedellisiä kehoja esitetään. Tutkin, miten symbolistiset piirteet näkyvät teoksissa ja mitä merkityksiä ne tuottavat. Asetan vedenneidon hahmon historialliseen kontekstiinsa, ja pohdin sen merkitystä houkutuksen tai kuoleman tuojana etenkin miehiselle katseelle. Tutkimuksessa on tarkoitus löytää kytköksiä vedenneidon hahmosta inhimillisyyteen tai ei-inhimillisyyteen ja niiden risteyskohtiin. Selvitän Albert Edelfeltin suhdetta myyttiseen vedenneidon hahmoon yksityiskokoelmassa sijaitsevan teoksen Nuorukainen ja vedenneito (1897) sekä sen tunnetumman, Ateneumin näyttelyssä esillä olleen version Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito (1896) kautta. Vedenneidot ovat läsnä myös Albert Edelfeltin ajoittamattomassa vesiväriteoksessa Aino, joka on osa tutkimusaineistoani. Edelfeltin suoraan myyttisiin aiheisiin tulkittavat teokset ovat jääneet melko pieneksi osaksi hänen tuotantoaan, eikä juuri näitä teoksia ole käsittääkseni tutkittu. Tarkastelen teoksia lähiluvun kautta, jossa keskityn sukupuolta ja teosten symbolismia muodostaviin tekijöihin. Lähestyn lisäksi aihetta hydrofeministisestä eli toimijuuksiin liittyviin valtasuhteisiin kantaaottavasta näkökulmasta. Hydrofeminismi osallistuu diskursseihin, jotka kyseenalaistavat inhimillisen suhdetta ei-inhimillisiin toimijoihin ja vedellisiin kehoihin. Osa tutkimuskirjallisuudesta koostuu Suomen taidetta käsittelevästä osuudesta, joka käsittää erityisesti symbolistisia suuntauksia 1800–1900-luvun vaihteessa. Käytän tutkimuksessa esimerkiksi Greta Gaardin ja Val Plumwoodin ekofeminismiä käsitteleviä tekstejä. Perehdyn uudempiin näkemyksiin hydrofeminismistä esimerkiksi Astrida Neimanisin, Anastasia (A) Khodyrevan ja Elina Suoyrjön projektista ja tutkimuksesta. Tutkimuksessani löysin symbolistisia kytköksiä Suomen luontoon ja etenkin Edelfeltille tuttuun Haikkoonlampeen. Taiteilija ilmensi luontosuhdetta maisemassaan vahvemmassa vuorovaikutuksessa veden kanssa, kuin mitä alun perin odotin. Vedenneitojen ja inhimillisten hahmojen välinen jännite eroaa teoksissa merkittävästi riippuen inhimillisestä katsojasta. Löysin teoksista myös merkittäviä vastakatseita, joiden olemassaolo tarjoaa inhimillisen näkökulman ensisijaisuudelle haasteen.
dc.format.extent31
dc.identifier.olddbid196770
dc.identifier.oldhandle10024/179813
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/2300
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202501205339
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/179813
dc.subjectvedenneito, sukupuoli, hydrofeminismi, posthumanismi, myytti, symbolismi, mytologia, ei-inhimillinen, enemmän-kuin-inhimillinen, Albert Edelfelt
dc.titleVedelliset kehot Albert Edelfeltin taiteessa : Vedenneitojen toimijuudet taiteilijan symbolistisissa kokeiluissa
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Nevalainen_Salla_Opinn%C3%A4yte.pdf
Size:
554.07 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)