Ihmissuhteiden ihanteet terapeuttisen vallan muovaamina

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan terapeuttisen kulttuurin merkitystä ja valtaa ihmissuhteiden kontekstissa. Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, terapeuttisella diskurssilla on suuri vaikutus kulttuurisiin ymmärryksiin ihmissuhteista. Tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen siitä, millaisia normeja ja ihanteita ihmissuhteisiin liitetään sosiaalisen median keskusteluissa. Millaisia ovat toivottavat ja tavoiteltavat ihmissuhteet ja millaisia toisaalta välteltävät ihmissuhteet? Aiheen tarkastelussa hyödynnetään erityisesti Eva Illouzin emotionaalisen kapitalismin käsitettä, joka kuvaa emotionaalisen ja kapitalistisen kulttuurin yhteenkietoutumista. Keskeistä emotionaalisen kapitalismin kulttuurimallissa ovat oman edun tavoittelu, rationaalisuus sekä omien tunteiden ja tarpeiden kontrolli. Nämä ominaisuudet edustavat emotionaalista terveyttä ja emotionaalisen kapitalismin tunnistamaa tunneälykkyyttä. Aineistona tutkielmassa käytetään Instagram-julkaisuja, joita haettiin aiheeseen sopivien aihetunnisteiden kautta. Analyysimetodiksi on valittu teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka tukena hyödynnetään reparatiivisen flown orientaatiota. Reparatiivisen flown pyrkimyksenä on lisätä tutkijan refleksiivisyyttä aineiston keruuseen ja käsittelyyn. Analyysin mukaan käsitys toivottavasta ihmissuhteesta perustuu siihen, mikä nähdään terveenä ja mikä epäterveenä. Itsensä priorisointi näyttäytyy aineistossa terveenä perustana kaikille ihmissuhteille, ja samalla toisten huomiointi patologisoidaan. Rajat ovat terveen ihmissuhteen vaatimus, ja niitä asettamalla toteutetaan itsensä priorisointia. Ne myös tekevät asettajastaan koskemattoman, sillä niillä on ehdoton ja lähes pyhä luonne. Ihmissuhteita optimoidaan oman edun mukaisesti ja omaa kasvua tukeviksi. Omia resursseja, kuten aikaa ja energiaa, vartioidaan tarkasti ja vältetään käyttämästä niitä ihmisiin, joiden kohdalla niiden katsotaan menevän hukkaan. Ihmissuhteilta toivotaan tasaisuutta, vaivattomuutta, hitautta ja riippumattomuutta, sillä sisäinen rauha on aineistossa merkki terveestä ihmissuhteesta. Tällaisia ihmissuhteita uskotaan voivan saavuttaa sellaisten henkilöiden kanssa, joilla katsotaan olevan tunneälyä eli kontrollia tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Välteltävät henkilöt eivät edusta vaivattomuutta tai riippumattomuutta, ja heidät pyritään havaitsemaan ja karttamaan hyvissä ajoin. Julkaisujen viestintä on ehdotonta, kontekstitonta ja opastavaa. Niissä voi nähdä hyviä aikeita oman hyvinvoinnin suojaamiseksi ja onnellisuuden tavoittelemiseksi, mutta tulosten perusteella hyvästä lähtökohdasta on päädytty karttamaan empatiaa ja muovaamaan moraalikäsitystä monin tavoin yhä itsekeskeisemmäksi. Tutkielman tulokset viittaavat individualismin syventymiseen ja valottavat, kuinka ihmissuhteiden ihanteet ja toimintatavat perustuvat itsensä priorisointiin.