Liikesalaisuuden suoja ja työntekijän salassapitovelvollisuus : tarkastelussa erityisesti yrityksen entiset työntekijät

Abstract

Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä liikesalaisuuksien ja muun luottamuksellisen tiedon merkitys liiketoiminnassa on kasvanut merkittävästi. Liikesalaisuudet ovat aineetonta pääomaa ja niillä on lähes aina huomattavaa taloudellista arvoa yritykselle. Tämän takia yrityksen kannattaa myös pyrkiä suojaamaan liikesalaisuuksiaan mahdollisimman hyvin. Erään suurimmista riskitekijöistä liikesalaisuuden väärinkäytön osalta muodostaa yrityksen oma henkilöstö. Työntekijät käsittelevät usein luottamuksellista tietoa työssään ja saattavat joko oikeutetusti tai oikeudettomasti hankkia, ilmaista tai käyttää tietoa. Erityisen kriittisiä ovat tilanteet, joissa työntekijä siirtyy kilpailevan yrityksen palvelukseen, sillä tällöin työntekijällä on mahdollisuus hyödyntää entisen työnantajansa liikesalaisuuksia uuden työnantajansa hyväksi.

Liikesalaisuuksien merkitys on tunnistettu myös Euroopan unionin tasolla. EU antoi 8.6.2016 liikesalaisuusdirektiivin, jonka myötä Suomessa säädettiin 15.8.2018 voimaan tullut liikesalaisuuslaki. Liikesalaisuuslaki yhtenäisti aiemmin melko hajanaista liikesalaisuuden sääntelyä. Tällä hetkellä liikesalaisuuksia säännellään kolmessa eri laissa: liikesalaisuuslaissa, rikoslaissa ja työsopimuslaissa.

Tutkielmassa tarkastellaan yrityksen eli työnantajan keinoja suojata liikesalaisuuksiaan työntekijöiltään ja entisiltä työntekijöiltään. Aluksi liikesalaisuuden käsite määritellään, minkä jälkeen liikesalaisuuden suojaa käsitellään jokaisen eri lainsäädäntökokonaisuuden näkökulmasta. Seuraavaksi tarkastellaan, miten liikesalaisuutta voidaan suojata työntekijän kanssa solmittavan salassapitosopimuksen avulla. Läpi tutkielman arvioidaan myös sitä, miten liikesalaisuuden suoja mahdollisesti muuttuu työntekijän työsuhteen päättyessä.

Liikesalaisuuslain myötä liikesalaisuuden sääntely on selkeytynyt huomattavasti. Vaikka lainsäädännössä on yhä tulkinnanvaraisuutta, sääntely on aiempaa systemaattisempaa. Liikesalaisuuslakia sekä rikoslain ja työsopimuslain säännöksiä sovelletaan vain silloin, kun liikesalaisuuden tunnusmerkistö täyttyy. Myös salassapitosopimusten merkitys on kasvanut hieman liikesalaisuuslain myötä. Salassapitosopimuksia ei säännellä laissa muutoin kuin liikesalaisuuslaissa olevalla maininnalla; siksi myös mahdollisuudesta solmia salassapitosopimus työsuhteen jälkeiselle ajalle löytyy oikeuskirjallisuudesta eriäviä näkemyksiä. Mikäli kilpailukieltosopimusten solmimisen ehtoja päädytään tiukentamaan, salassapitosopimusten asema tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään.