"Minusta tuntuu kuin pitäisin päiväkirjaa ja lähettäisin sen sitten Sinulle" : Yksikön 2. persoonan muotojen käyttö päiväkirja- ja kirjeaineistossa
488.43 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset343
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen yksikön 2. persoonan muotojen käyttöä informanttini
henkilökohtaisissa päiväkirjoissa ja kirjeissä, jotka hän on kirjoittanut miehelleen. Kirjeet (K) ovat
vuosilta 1957, 1969 – 1970 ja päiväkirjat (PK) vuosilta 1965 – 1984. Päiväkirjan on perinteisesti
ajateltu olevan henkilökohtainen muistikirja, kun taas kirjeet ovat osoitettu jollekulle vastaanottajalle
– molemmat sisältävät kuitenkin yksikön 2. persoonan viittauksia.
Tutkielmani sijoittuu vuorovaikutuslingvistiikan ja tekstilajitutkimuksen yhteiselle
maaperälle. Karita Suomalainen osoittaa väitöskirjassaan yksikön 2. persoonalla olevan
vuorovaikutuksen dynaamisessa kontekstissa erityyppisiä käyttötapoja. Tavallisesti
puheaktipersoonien (minän ja sinän) on ajateltu viittaavaan keskustelun kahteen pakolliseen
osanottajaan, jolloin yksikön 2. persoonan on ajateltu viittaavan vastaanottajaan. Suomalainen
osoittaa yksikön 2. persoonalla olevan kuitenkin myös avoin viittaussuhde ja partikkelistuneita
kiteytymiä (esim. tietsä; kato; kuule). Suomalaisen väitöskirja (2020b) sekä hänen aiemmat
tutkimuksensa (2018; 2015) toimivat tärkeimpänä perustana omalle analyysilleni pro gradu -
tutkielmassani.
Tutkimukseni osoittaa, että kirjeaineistossa yksikön 2. persoonan viittaus saa tarkoitteekseen
ensisijaisesti kirjeen vastaanottajan, eli kirjoittajan miehen. Kirje on kommunikaation väline, ja näin
ollen oli oletettavissa, että tarkoite spesifioituu vastaanottajaan. Avoimia ilmauksia kirjeaineistossa
ei esiintynyt. Päiväkirjateksteissä yksikön 2. persoona saa puolestaan useita eri tarkoitteita:
sisäislukijan, tietyn nimetyn henkilön, yliluonnolliset voimat, kirjoittajan itsensä sekä ulkopuoliset
henkilöt ajatusten ja puheen referoinnin repliikeissä. Avoimia viittauksia esiintyy päiväkirjatekstissä
muutamia.