Toimittajasuhteiden hallinnan muuttaminen yrityksissä: tavoitteena mukautuminen toimintaympäristön epävarmuuden kasvuun

Abstract

Toimitusketjuja ja toimitusketjuympäristöä ovat viimeisten vuosien aikana häirinneet globaalit kriisit ja odottamattomat tapahtumat, kuten Covid-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota ja ympäristökatastrofit. Näiden tapahtumien seurauksena hankintayritykset, toimittajat ja kansainväliset toimitusketjut kokonaisuudessaan ovat kokeneet monen tyyppistä epävarmuuden kasvua. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimusongelmana on toimittajasuhteiden hallinnan muuttaminen ostavissa yrityksissä niin, että ne mukautuvat kasvaneen epävarmuuden toimintaympäristöön. Tutkimusta motivoidaan aihealueen ajankohtaisuudella ja merkityksellä hankintayrityksille sekä toimitusketjuille. Lisäksi toimittajasuhteiden hallinnan mukauttaminen toimintaympäristön epävarmuuden kasvuun on näkökulmana itsessään tutkimusaukko. Tutkimuskysymys on: Millaiseksi yritykset muuttavat toimittajasuhteiden hallintaansa mukautuakseen kasvaneen epävarmuuden toimintaympäristöön? Tutkielman teoriassa tarkastellaan erilaisia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksen ilmenemistä muun muassa toimittajasuhteiden hallinnan kyvykkyyksissä sekä sopimuksellisessa ja relationaalisessa hallinnossa. Tutkimuskysymyksen avulla tutkitaan yritysten tekemiä muutoksia toimittajasuhteiden hallintaan epävarmuuden kasvun vaikutusten seurauksena. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luodaan teoreettinen viitekehys, joka toimii myös pohjana laadullisessa empiirisessä tutkimusosiossa toteutettaville puolistrukturoiduille haastatteluille. Otoksena ovat viiden Suomessa toimivan suuren yrityksen hankinnan ammattilaiset, jotka vastaavat toimittajasuhteiden hallinnasta yrityksessään. Tutkimus toteutetaan ekstensiivisenä tapaustutkimuksena, jossa metodologia sisältää tutkimusaineiston temaattisen analysoinnin Gioia-metodologian ja haastatteluista poimittujen suorien lainauksien avulla. Tutkimuksessa havaittuja löydöksiä ovat toimittajasuhteiden hallinnan muuttaminen relationaaliseen hallintoon kuuluvalla kommunikoinnin lisäämisellä ja syventämisellä toimittajien kanssa. Lisäksi esiin nousevat luottamuksen rakentamiselle vaadittavien perusteiden lisääntyminen ja tässä korostuva varovaisuus sekä toimittajien kanssa rakennetut henkilökohtaisemmat suhteet. Sopimuksellisessa hallinnossa muutoksina esiin nousevat sopimuksiin lisätyt toimittajavelvoitteet ja epävarmuutta vastaan lisätyt erityiset ehdot. Toimittajasuhteiden kyvykkyyksien puitteissa toimittajasuhteiden kehityksen ja taloudellisen tilan seurantaa tullaan lisäämään pysyvästi. Uusien toimittajasuhteiden aloittamisessa taas maantieteelliseen hajauttamiseen ja ennakoivaan vaihtoehtoiseen suunnitteluun on panostettu vedoten erityisesti geopoliittisiin riskeihin. Muita esiin nousevia löydöksiä ovat toimittajien kanssa yhteistyöllä proaktiivisen riskienhallinnan kehittäminen ja epävarmuuden kasvua vastaan yrityksissä kasvatettu resilienssi. Nämä tulokset osoittavat, että hankintayritykset ovat – sekä omasta aloitteestaan että toimittajien kanssa yhteistyössä – tehneet toimenpiteitä muuttaakseen toimittajasuhteiden hallintaansa toimintaympäristön kasvaneeseen epävarmuuteen mukautuakseen. Toimittajasuhteiden hallintaa on muutettu monella tapaa intensiivisemmäksi.