Kirjoitetun kielen lyhentyminen WhatsApp-viesteissä

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitin, millä tavoin kirjoitettua kieltä lyhennetään älypuhelinsovel¬lus WhatsAppissa. Aineistonani käytin tekemääni Webropol-kyselyä sekä kuuden infor¬manttini WhatsApp-keskustelulokeja. Analysoin keskustelulokeja diskurssianalyysin nä¬kökulmasta ja tein huomioita kielen eli sanojen ja lauseiden lyhentymisestä. Li¬säksi kiinnitin huomiotani informanttieni kielessä esiintyviin murteellisuuksiin sekä kes¬kityin myös puhutun ja kirjoitetun kielen välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin. Tutkin ai¬neistoani paitsi kvantitatiivisesti myös kvalitatiivisesti.

Tutkimukseni edustaa digitaalisen vuorovaikutuksen tutkimusta. Sidoin tutkielmani ai-kaisempaan kielitieteelliseen tutkimukseen vertailemalla verkkojuttelun ja tekstiviesti-keskustelun välisiä eroja, joita tarkastelemalla etsin vastauksia WhatsAppissa esiintyviin kielenkäytön ja kielen lyhentymisen piirteisiin. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaista on älypuhelimen kosketusnäytöllä kirjoitettu kieli, jota käytetään pikaviesti¬palvelu WhatsAppin kaltaisessa – usein varsin nopeatempoisessa – diskurssikontekstissa.

Tutkimukseni Webropol-kyselystä selviää, että älypuhelimen kosketusnäyttöä pidetään hitaana kirjoitusvälineenä, jolla on työlästä kirjoittaa pitkiä viestejä. Tämä näkyy kerää¬missäni WhatsApp-keskustelulokeissa, joiden viestit ovat useimmiten lyhytsanaisia ja joissa käytetään monenlaisia kielen lyhentämisen keinoja, kuten huudahduspartikkelien kaltaisia affektiivisia reaktioita tai erilaisia lyhennesanoja. Kieltä lyhennettiin myös hy¬miöiden ja emojien kaltaisten symbolien avulla.

Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan analyyttisen katsauksen siihen kieleen, jota käytetään älypuhelimen kosketusnäytöllä kirjoitetussa verkkojuttelussa. Tekemieni havaintojen pe-rusteella vaikuttaa siltä, että WhatsAppin käyttäjät pyrkivät kirjoittamaan mahdollisim¬man lyhyesti ja nopeasti pitääkseen keskustelun reaaliaikaisena. Samalla kieli supistuu monenlaisin tavoin.