Mitä hemmettiä on hyvä johtaminen?
1.33 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1303
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Hyvää johtamista voidaan tarkastella monista eri näkökulmista eikä sille ole yhtä ja ainutta kaiken kattavaa määritelmää. Tässä pro gradututkielmassa hyvää johtamista tarkastellaan kolmen erilaisen johtamismallin eli palvelevan, valmentavan ja jaetun johtamisen näkökulmista, joissa kaikissa uudenlainen ihmisläheinen johtaminen on keskiössä. Tutkielmassa pyritään selvittämään, mikä yhdistää näiden johtamismallien käsityksiä hyvästä johtamisesta niitä eri tutkimusten ja kirjallisuuslähteiden valossa tarkastellen. Tältä pohjalta rakennetaan synteesi eli näiden kolmen johtamismallin yhteinen käsitys siitä, mitä hyvä johtaminen tarkoittaa. Käytännössä siis synteesi koostuu niistä tunnistetuista hyvän johtamisen tekijöistä, jotka nämä kaikki kolme teoriaa jakavat keskenään.
Näitä johtamismalleja teoriaan perustuen tarkasteltaessa löytyi viisi yhteistä hyvän johtamisen tekijää: Johtaja tavoitteiden kirkastajana ja suunnan näyttäjänä, johtaja hyvän vuorovaikutuksen luojana, johtaja osallistajana ja vastuuttajana sekä johtaja kehittymisen ja ammatillisen kasvun tukijana ja johtaja mahdollistajana ja tukijana.
Tutkielman empiirisessä osuudessa taas haastateltiin erään asiantuntijaorganisaation johtoa ja esihenkilöitä. Tutkimuskysymyksiin pohjautuvissa haastattelukysymyksissä haettiin vastauksia siihen, mitä hyvä johtaminen on, miten erilaiset hyvän johtamisen tekijät näyttäytyvät tutkimuksen kohdeorganisaation johtajien ja esihenkilöiden näkemyksissä omasta johtamisestaan sekä miten ne esiintyvät heidän arkipäiväisessä toiminnassaan. Lopuksi tutkielmassa tarkasteltiin, kohtasivatko synteesissä muodostettu käsitys hyvästä johtamisesta haastatteluissa muodostetun käsityksen kanssa eli tukivatko haastattelujen löydökset synteesiä ja näin aiempien tutkimusten johtopäätöksiä. Haastateltavien vastauksista muodostetut kuvaukset kohtasivat kolmen synteesissä tunnistetun hyvän johtamisen tekijän osalta eli he tunnistivat johtajan tavoitteiden kirkastajana ja suunnan näyttäjänä, johtajan hyvän vuorovaikutuksen luojana sekä johtajan mahdollistajana ja tukijana. Haastateltavien vastauksista nousi esille kuitenkin myös synteesissä tunnistamattomia tekijöitä. Näitä olivat johtaja avoimuuden, luottamuksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen luojana sekä esihenkilön läsnäolo ja kyky reflektoida omaa johtamistaan.
Tämän tutkielman pohjalta voidaan tehdä se johtopäätös, että ainakin ne tekijät, mitkä sekä synteesissä että haastatteluissa on tunnistettu hyvän johtamisen tekijöiksi, ovat sellaisia, jotka huomioimalla ja joihin panostamalla omassa johtamisessaan sekä reflektoimalla omaa johtamistaan niiden kautta, kuka tahansa johtaja ja esihenkilö voi kehittää ja parantaa omaa johtamistyötään. Kuten aiemmin todettiin, tässä tutkielmassa esitetty listaus hyvän johtamisen tekijöistä ei ole kaiken kattava, mutta ainakin ne huomioimalla johtaminen voi olla jälleen hieman parempaa.
Jos haluttaisiin luoda vielä kattavampi näkemys siitä, mitä hyvä johtaminen on ja mitä se ei ole sekä mistä se koostuu, tulisi mukaan tarkasteluun ottaa myös muita johtamisteorioita. Eri johtamismallit pitävät sisällään hyvin samankaltaisia hyvän johtamisen tekijöitä tai ominaisuuksia, mutta mikään ei kaikkia kattavasti. Lisäksi johtaminen on aina ihmisten tuottamaa, aika- ja kulttuurisidonnaista ja samalla myös eräänlainen subjektiivinen käsitys, joten siksikin sen määrittäminen yksiselitteisesti on haastavaa.