Matias Aleksanteri Castrén ja Kalevalan ruotsinnos

dc.contributor.authorHäkkinen K
dc.contributor.organizationfi=kotimaiset kielet ja niiden sukukielet|en=Finnish, Finno-Ugric and Scandinavian languages|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.59108485091
dc.converis.publication-id42543432
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/42543432
dc.date.accessioned2022-10-28T12:35:39Z
dc.date.available2022-10-28T12:35:39Z
dc.description.abstract<p>Kun Elias Lönnrotin kokoama runoeepos, ns. Vanha Kalevala, ilmestyi vuonna 1835, se käänsi suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvostuksen huimaan nousuun. Kalevala innosti myös maisteriopintojaan viimeistelevää, alkuaan pappisuralle aikonutta Matias Aleksanteri Castrénia suuntaamaan huomionsa suomen ja sen sukukielten tutkimukseen. Koska alkuperäistä Kalevalaa pystyivät lukemaan vain muutamat harvat oppineiston edustajat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julisti kilpailun runomuotoisen ruotsin- tai saksankielisen käännöksen aikaansaamiseksi. Tällaisia ei kuitenkaan ilmaantunut. Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori Carl Niclas Keckman luennoi Kalevalasta ja laati siitä sanatarkan ruotsinnoksen, mutta ei runomittaista versiota. Muutaman vuoden odotuksen jälkeen Kalevalasta jo aiemmin kiinnostunut Castrén ryhtyi kääntämään eeposta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendiaattina hän keräsi kesällä 1839 taustatietoa ja uutta kansanperinneaineistoa Vienan Karjalassa. Aktiivinen kääntäminen kesti noin kaksi vuotta. Käännöstyön ohella Castrén julkaisi dosentinväitöskirjan ja joitakin pienempiä tieteellisiä tutkimuksia. Kevätlukukaudella 1841 Castrén luennoi Helsingin yliopistossa Kalevalasta ja viimeisteli käännöstään. Se ilmestyi kesäkuussa 1841 ja sai hyvän vastaanoton. Esimerkiksi historiallis-vertailevan kielentutkimuksen kärkiedustajiin kuulunut Jacob Grimm perehtyi Kalevalaan ja luennoi siitä Berliinin tiedeakatemiassa Castrénin ruotsinnoksen perusteella. Castrénin ruotsinnos avasi uusia mahdollisuuksia Kalevalaa koskevalle tieteelliselle keskustelulle, koska eepos oli nyt aiempaa merkittävästi laajempien piirien luettavissa. Tärkeä rooli tässä keskustelussa oli itse Castrénilla ja hänen Kalevala-tulkinnoillaan. Kalevalan käännöksen myötä Castrén sai pysyvän kansainvälisen maineen arvostettuna kansanperinteen ja mytologian asiantuntijana. Kirjoitus perustuu Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 15.2.2019 pidettyyn esitelmään.]<br /> </p><li><br /></li>
dc.format.pagerange237
dc.format.pagerange262
dc.identifier.jour-issn0355-0214
dc.identifier.olddbid177551
dc.identifier.oldhandle10024/160645
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/33747
dc.identifier.urlhttps://journal.fi/susa/article/view/79463
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021042825359
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorHäkkinen, Kaisa
dc.okm.discipline6122 Literature studiesen_GB
dc.okm.discipline6122 Kirjallisuuden tutkimusfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.doi10.33340/susa.79463
dc.relation.ispartofjournalSuomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja
dc.relation.issue97
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/160645
dc.titleMatias Aleksanteri Castrén ja Kalevalan ruotsinnos
dc.year.issued2019

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
79463-Artikkelin teksti-117965-1-10-20190502.pdf
Size:
383.94 KB
Format:
Adobe Portable Document Format