Purjeiden katveessa kasvaneet : Kokemuksia merenkulusta 1930-luvun Koivistolla

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka merenkulun merkitys koettiin Karjalan kannaksen Koivistolla 1930-luvulla. Perinteisen merenkulkupitäjän elinkeinot kävivät läpi merkittävää muutosta maailmansotien välisenä aikana. Tutkielman kokemushistoriallisen metodin tarkoituksena on laajentaa kuvaa taloushistoriallisesti jo hyvin tunnetusta aihepiiristä liittämällä siihen koivistolaisten kokemuksia ja käsityksiä merenkulusta kotipaikkakunnallaan. Alkuperäislähteinä tähän vastaamiseksi on käytetty pääasiallisesti sanomalehtiä ja erityisesti Rannan kihlakunnan paikallislehti Rannan Sanomista.

Kokemuksen määritelmä on moninainen ja osin ongelmallinenkin. Tässä tutkielmassa sillä tarkoitetaan yksilön sosiaalisesti ja kielellisesti käsittelemää kokemusta, joka karttuu ajan ja tekemisen myötä. Luonteeltaan se voi olla joko aktiivista tai passiivista. Määritelmästä seuraa, että tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka kokemuksia käsiteltiin ja sanallisteettiin sekä niiden vaikutusta ihmisten toimintaan.

Tutkielmassa käy ilmi, että kokemukset merenkulusta jakautuivat Koivistolla kolmeen pääaihepiiriin: merenkulun historiaan, sen kulttuurisiin piirteisiin ja 1930-luvun tilanteeseen. Merenkulun nähtiin Koivistolla olleen historiallisesti osa Koivistoa jo myöhäiseltä rautakaudelta lähtien ja koivistolaisten olleen siitä lähtien maineikkaita ja taitavia merenkulkijoita. Erityisen tärkeä historiallinen kokemus oli Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan välinen ajanjakso, jolloin Koiviston merenkulku eli kukoistuskauttaan. Kokemus kyseisestä ajanjaksosta vaikutti merkittävästi ajatuksiin 1930-luvun tilanteesta ja näkemyksiin tulevasta. Talonpoikaispurjehduksen ympärille rakentunut merenkulkukulttuuri näkyi yhä 1930-luvulla ja vaikutti mielikuviin merestä ja merenkulun eri muodoista. Erityisesti arvostettiin purjemerenkulkua. 1930-luvulla kuva merenkulun tilanteesta muuttui positiivisemmaksi sitä mukaa, kun merenkulun tilanne koheni. Vuosikymmenen lopulla tärkeä kokemus oli elpyvä purjelaivojen laivanrakennus. Perinteiden ja aiempien kokemusten perusteella apumoottorisilla purjelaivoilla uskottiin vielä olevan mahdollisuuksia. Nämä havainnot kertovat merenkulun olleen Koivistolla merkittävässä asemassa yhä 1930-luvulla ja koivistolaisen merenkulkuidentiteetin olemassaolosta. Lisäksi tutkielman perusteella voidaan todeta koivistolaisten kokemuksilla olleen merkittävästi vaikutusta siihen, kuinka he pyrkivät säilyttämään ja kehittämään paikkakunnan perinteistä elinkeinoa merenkulkua.