Lääkkeitä panssarintorjunnan kriisiin : Panssarintorjunta-aseiden hankinnat ja kehitys Suomessa 1948-1968
761.04 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2132
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Toisen maailmansodan kokemukset ja sen jälkeiset muutokset panssariaseen käytössä ohjasi Suomen Puolustusvoimat hankkimaan uusia aseita panssarintorjuntaan. Tässä tutkimuksessa perehdytään Puolustusvoimien panssarintorjunta-aseiden kehitykseen ja hankintoihin vuosina 1948-1968. Ajanjaksolla kehitettiin ja hankittiin Puolustusvoimille sinkoja, ohjuksia ja panssarivaunuja.
Tutkimuksen näkökulmana on tarkastella aseiden kehitys- ja hankintaprosessia painot-taen aseilta haluttuja ominaisuuksia ja hankintoja ohjanneita tekijöitä. Tältä pohjalta voidaan myös luonnehtia panssarintorjunta-aseiden hankinnan kokonaiskuvaa käsitelty-nä ajanjaksona. Tutkimuksessa yhdistyvät näin teknologian ja sotataidon historian nä-kökulmat.
Alkuperäislähdeaineistona tutkimuksessa ovat Puolustusvoimien asehankinnoista vas-tanneiden elinten arkistot, joita nykyään säilytetään kansallisarkistossa, erilaiset ohje-säännöt sekä sotatieteellisiä artikkeleita sisältäneet julkaisut kuten Tiede & ase. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty runsasta, paljolti Maanpuolustuskorkeakoulun julkaise-maa tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimus osoitti aseiden hankintaa ohjanneen monenlaiset tekijät. Sinkoaseissa hankin-nassa oli pitkälti kyse ulkomaisten perusratkaisujen ”suomalaistamisesta”. Panssarivau-nu- ja ohjushankintoja sen sijaan ohjasivat enemmän kaupalliset ja poliittiset tekijät. Keskeiseksi aseilta vaadittavia ominaisuuksia tulkinneeksi ryhmäksi tutkimus osoitti ylemmän upseeriston.